Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. marraskuuta 2025
"Sinä täällä hämärissä kuljeskelit," sanoi hän äreästi, "minä olen valmis lyömään vetoa, että syyn tulipaloon sinä tunnet paremmin kuin kukaan muu." Hiljaa ihmetellen kuunteli Nello näitä sanoja. Hän ajatteli myllärin leikkiä laskevan, eikä käsittänyt, kuinka tuo puhe saattoi olla mahdollista tämmöisessä tilaisuudessa.
Tämä soma kaupunki miellytti minua asemansa kautta kahden korkean kukkulan juurella, vanhoine muurineen ja tornineen, ikuisine lehmuksineen, Rhein'iin laskevan kirkkaan puron yli vievine jyrkkine siltoineen, mutta pääasiallisesti kuitenkin oivan viininsä kautta.
Hän nousi seisomaan, tarttui vieraansa käteen ja vei hänet teltan ovelle työntäen oviverhot syrjään. Siinä heidän silmiensä edessä välkkyi virta ja kaupunki laskevan auringon hohteessa. "Katso tuota maata, jonka taivas, maa ja taide ovat vertaa vailla. "Katso tuota Tiber-virtaa, joka nyt on mustanaan onnellisia, juhlivia, kauniita ihmisiä.
Oppia tuntemaan kaikki Helsingin krouvit, hakkailla kaikkia puoli- ja kokovillaisia mamselleja ja sitten Naida se tyttö, joka maksaa velat. Hyi hävytöntä! Sellaista pilaa en olisi luullut sinun laskevan. Allinen on idealistinen mies. Tuli 8 vuotta sitten ylioppilaaksi, kulki ensin vanhoissa päällystakeissaan, sillä lyseossa luettiin Iliaadia ja siinä ei puhuta Knapesta, mutta nyt.
Silloin kuului äkkiä tulipalonmerkit, hätäkello soi, ja rusko, valoisampi kuin laskevan auringon, levisi taivaalle. Tuolta talojen takaa näkyy punainen tulipatsas; liekit ja säkenet tanssivat sen ympäri, ja purppurahuntu ympäröivi sitä. Tuo kaikki peittyy väliin valkoisiin, väliin mustiin savupilviin.
Mutta ketään en näe tiellä tulevan." Taasen kysyi prinssi: "Ilta kuluu; näetkö, vartia, ketään tiellä tulevan?" Vartia sanoi: "pilvi kulkee laskevan päivän eteen, ja lintu metsässä kätkee päänsä väsyneen siipensä alle. Yö on kohta käsissä, vaan ketään en näe tiellä tulevan." Vielä kerran kysyi prinssi: "Ilta on kulunut; vartia, etkö näe ketään tiellä tulevan?"
Kuin rikkasen pienen mun viimat vei pois kauaksi maailmaan; mut tullevi loppu se tuulellei rikan heittävi helmahan maan. Mit schwarzen Segeln segelt mein Schiff wohl über das wilde Meer. Heine. Poikana purjehdin purrella kerran laineilla lakkapäillä, silloin ma näin lumivalkeat purjeet, neitoni laskevan näillä.
Ja silloin nähdään auringon majesteetillisen pyörän verkalleen laskevan taivaan rantaa kohti suoraan pohjaisessa. Nyt se ei vaivu enää alemmaksi; se näyttää pysähtyvän ja lepäävän pitkästä matkastansa. Se on veripunainen: se on kadottanut osan kirkkaudestansa, ja näyttää olevan sammumaisillaan. Hiljaista on vuorella, hiljaista metsissä. Luonto on äänetönnä hartaudesta.
Ja taas, kuten eilen, hänestä tuntui, että elämä on saari keskellä sileätä, teräksenkirkasta merta. Tällä saarella istuu pikkuinen kalpea kaunotar rukka raskasmielisyyden nuori nainen, vielä melkein lapsi jonka pikkuinen kiristetty suu on niin sievä ja huulet punertuvat laskevan auringon paisteessa, kuin olisi niitä kostutettu tummalla viinillä. Hänen kätensä tarttui lyijykynään.
Mutta laskevan auringon ruskoa vasten häämöttää taivaanranta mäkenä mäen takaa, ja tässä lähempänä seisoo muutamia hakkaamattomia honkia kangistuneine oksineen.
Päivän Sana
Muut Etsivät