Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
Frits leikkasi ja Dorotea sitoi lyhteelle, ja kun tyttö ei välistä jaksanut seurata rotevaa leikkuumiestä, laski Frits sirpin kuhilaalle ja kokosi viljan sitomiin, kunnes Dorotea sai hänet kiinni. Kun lyhteet kuhilaissa olivat kuivaneet ja olivat ajettavat riiheen, heitti Frits ne ylös rattaille ja Dorotea teki kuormaa. Sen hän tekikin niin hyvin kuin olisi hän tottunut siihen lapsuudesta pitäen.
Aina lapsuudesta pitäin on luonteeni ollut suljettu ja erillään pysyttelevä ja kotonani ei kukaan ole ymmärtänyt minua. Minun isäni oli kunnon mies, mutta samalla niin hurjan innokas tiedemies, ett'ei häneltä riittänyt vähääkään aikaa ainoan lapsensa hyväksi.
Itsetyydytyksen verho repeytyi ylhäältä alas asti, ja minä näin elämäni kokonaisuudessaan. Koettelin seurata sitä lapsuudesta asti, kun olin vielä isäni talutettavana, lääkärinurani kaikkien ponnistusten ja kieltäymysten läpi, ja tulin taas, taas samoin kummitusmaisen epätodellisuuden tuntein, kaiken lopuksi tämän yön kauhuihin.
"Olisipa siinä kylläkin", sanoi hän ja katsoa vilautti minua silmiin. "Mitä laatua se sitten olisi?" "Minä en ole nähnyt koskaan vielä ainoatakaan ihmistä, johon intohimot olisivat niin väkevästi vaikuttaneet", sanoi hän. "Tunnetteko tuon Kalle K n luonteen ja elämäntavat tarkoilleen ja pitemmältä ajalta?" kysyin. "Aivan lapsuudesta saakka, koko hänen elämänsä", vastasi hän.
Ruotsista lähtiessänsä oli hän neljänkymmenen-kuuden vuoden vanha. Isänmaahansa ei hän ollut enää koskaan palaava. Hän oli ja eli Roomassa, harjoittaen siellä kirkoissa ja luostareissa hengellisiä harrastuksia. Roomasta teki hän pyhiinvaellusmatkan Jerusalemiin. Ja nyt hän sai nähdä ne paikat, joista hän oli niin paljon lukenut ja halunnut aina lapsuudesta päästä kerran näkemään niitä.
Minä en ole kova ja tyrannimainen, niinkuin sinä ja koko sinun sukusi arvelette ... minä olen lapsuudesta asti tottunut järjestykseen ... järjestyksen aisti on minussa synnynnäistä ... ja minä kärsin ... kärsin kuin väkivallanteosta ... epäjärjestyksestä kodissamme... Dora, etkö tahdo koettaa ... ei siksi, että se sinusta on tarpeellista tai välttämätöntä, vaan siksi, että tiedät, miten hartaasti minä haluan sitä ... etkö tahdo koettaa pitää kotiamme vähän paremmassa järjestyksessä, minun tähteni?..."
Te voitte pitää ihmistä vankeudessa kuukausia, vuosia, vaikka koko hänen ikänsä lapsuudesta mihin ikään tahansa, johon Sir Cornewall Lewis sallinee hänen elää antamatta hänen rakastua. Mutta jos te suljette hänen vankeuteen viikoksi, pistämättä mitään hänen vatsaansa, niin viikon lopussa olette löytävä hänen kuolleena kuin naula."
Ukko lausui: "Minä aivon puhua sinun kanssasi Severinistä. Tehän olette vanhat tuttavat." "Niin, lapsuudesta saakka," vastasi Mari, "ja erittäin rippikoulun ajalta." "Sen rippikoulun jälkeen lähetin minä Severinin maanviljelyskouluun. Hän oli silloin kahdeksantoista vuotias." Ukko puhui tämän ikäänkuin itsekseen. "Ja siitä ajasta on kulunut kaksi vuotta," jatkoi Mari ukon puhetta.
Tuolla järven toisella puolella, metsän takana näet ylempänä toisen järven ja sitten metsiä, jotka ylettyvät kauas, kunnes ne muuttuvat sinisiksi ja näkyvät vain sumuna. Näetkös?" "Kyllä, Hjalmar, tuon tunnen ennestään jo lapsuudesta asti." "Näetkö valkoisen pisteen ikäänkuin risaisen pilven pistävän esiin sinisen sumun toisella puolella?" "Kyllä."
Ensimäisiä tehtäviä hyvässä kasvatuksessa on, »että lapset taiwutetaan kuuliaisuuteen ja siiwolliseen nöyryyteen, ilman orjallista mieldä. Joka ei ole tottunut näihin lapsuudesta, se on onneton olendo.» Kuuliaisuutta ei ole sellaisessa, joka on saanut »irtaisuudessa ja käskiänä» kasvaa. Sellaisesta tulee muille rasitus ja häntä tulee maailmassa kohtaamaan »wastaisuutta» joka askeleella.
Päivän Sana
Muut Etsivät