Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Minä olen ottanut sen vastaan toivottomana rauniona; minä annan sen takaisin valtakuntana, jolla on elinvoimaa ja jolla on tulevaisuutta. Hyvät herrat, mitä aiotte tästä lapsestani tehdä mitä aiotte tehdä siitä valtakunnasta, jonka teille jätän? Bertelsköld ei vastannut. Tällä kertaa oli hänen latinansa lopussa.
Sitten aijoin kysyä oliko vaimoni elossa ja terveenä, mutta en voinut sanoa muuta kuin "Margareta?" ja katsoin samalla veljeni silmiin. Hän käsitti kohta mitä tarkoitin. Kyllä vaimoni oli elossa; hän oli kotonansa; hän oli vielä leski-puvussa vaimo parka! Leskipuvussansa! Seuraava kysymys kävi paremmin; minä kysyin lapsestani. Oliko se elävänä syntynyt? Oli. Poika vai tyttö? Tyttö.
Anna Liisa oli tullut talon emännän suojaan, lähelle isänsä sänkyä, mutta hiipi nyt uunin suojaan itkemään ja kuunteli, kuinka kanne jatkuu. ... Tämän palkan minä olen saanut lapsestani, kun sitä elätin ja opetin. Ihmisyyteen ohjasin, opetin, jonka osasin, vaan se oli kirottua työtä. Parempi, jos en mitään neuvonut... Vävyn sain yhtä katalan.
Ukko Swart kutsui Fritsin syrjemmälle ja sanoi hänelle: »Kuules, poikani, minä tahdon kysyä sinulta yhtä asiaa: Enkö minä aina ole ollut sinua kohtaan hyvä isä? Enkö minä ole pitänyt sinusta huolta kuin ainoasta lapsestani? Vastaa, poika! Enkö minä aina ole katsonut sinun parastasi?» »Olette, isä, te olette aina ollut minulle hellä isä!»
Ukko Swart veti Fritsin vähän syrjään ja sanoi: "Kuules, poikani, minä tahdon vaan kysyä sinulta, enkö minä aina ole ollut hyvä isä sinua kohtaan. Enkö ole pitänyt huolta sinusta, kuin ainoasta lapsestani? Vastaa minulle! Enkö minä aina ole katsonut sinun parastasi?" "Olette", vastasi Frits, "te olette aina ollut minulle hellä isä".
Siinä puhuit todempaa kuin aavistitkaan! Mutta nyt ei ole kysymys ainoastaan minun lapsestani. Auta minua, Jumala; tänä yönä heitetään arpaa koko Norjan valtakunnasta. Ah, eikö joku ratsastanut sisään portista? Ei, ei vielä. Se oli vain tuuli. Puhuu kylmästi kuin haudasta. Onko taivaan Jumalalla oikeus tällaiseen? Luoda minut naiseksi, ja sälyttää hartioilleni miehen työ.
Kouluun teidän pitäisi panna tämä poika, sanoi hän emännälle. Emäntä nauroi: Johan nyt luopuisin lapsestani! Mutta vaikka rovasti näki, ettei emäntä ottanut asiaa kuuleviin korviinkaan, ei hän kumminkaan herennyt siitä puhumasta. Joka kerta kun hän tapasi, aina muisti uudistaa kehoituksensa. Manu murahteli pahasti itseksensä. Ja vihdoin emäntäkin alkoi lastansa tarkastella.
Lapsestani ei siis tulekaan sokea? Lääkärihän sanoi niin, tottahan se tunsi taudin, koska niin sanoi; eipä muut lääkärit ole sitä niin vissiin sanoneet, tottapa ne paranevat, ajattelin minä. Lääkäri määräsi lääkkeet, ja kolmen viikon perästä pojan silmät olivat aivan terveet.
Ja vielä enemmän, nuori herra mikä juuri verisimmin särkeekin sydäntäni sillä minä saatan olla renttu, mutta isänmaan ystävä olen sentään sillä Preussissa rakastaa jokainen renttukin isänmaataan sillä me preussilaiset emme ylipäätään ole mitään renttuja mutta lapseni hoo, tiedättekös, mitä hän on tehnyt lapsestani?
Kun olit jo niin suuri, että rupesit puhua löpertelemään, olisi minun pitänyt viedä sinut vaivaishoidon esimiehelle ja sanoa: 'antakaa lapsi jollekin toiselle; minä en siitä enempää huoli! Se olisi ollut rakkautta, ja sen sanoin silloin itselleni; mutta minä en hennonnut luopua lapsestani, silmäterästäni, minä pidätin sinut luonani ja tulin siten onnettomuutesi syyksi." Tyttö oli vaiti.
Päivän Sana
Muut Etsivät