United States or Christmas Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hääriemumme on lyhyt; yhtäkaikki, Tääll' ompi lyhyt kaikki ihanuus, Niin kirjoitettiin lakiin elämän. Mä kuolen, niin, mä kuolen. No, Ken kuolee onnellisempana häntä, Mi morsiamensa helmaan nukkuvi?
Kostonhenki heräsi silloin sisussani. Päätin turvautua maalliseen lakiin ja etsiä siltä oikeutta. Tultiin Kärejävaaraan. Siellä kohtaisin ihmisiä, jotka minua vaan pilkkasivat, sanoivat että joutavista käräjöin. Olihan se "kahden kauppa, kolmannelle korvapuusti", sanoi muuan kärejäkirjuri. Rupesin jo itsekin uskomaan itseäni hulluksi. Tultiin oikeuden eteen. Tuomari kysyi minulta todistajoita.
Mahdollista on, että ihmisiä löytyy, joiden mielestä sukulaisen ilmaisema viimeinen tahto ei ole minkään arvoinen, ellei niin ja niin monen vieraan ihmisen piirtämät harakanvarpaat ole kirjoituksen alla minun puolestani olkoot siinä miten paljon tahansa nimittämällänsä oikeutetulla perusteella mutta kuten minä asian ajattelen, olisi se aivan epärehellistä tämän laisessa tapauksessa nojautua lakiin.
Eläviin olioihin nähden johtaa kehitys yhä korkeampaan itsetietoisuuteen ja yksilöllisyyteen. »Mikä on syy tähän yleiseen lakiin, jonka päämäärä näyttää tietoiselta?» Mr Brook naurahti: »Elimellisessä maailmassa kehitys on riippuva olemassaolon taistelusta.» »Aivan oikein, elimellisessä maailmassa. Mutta tämä taistelu ei ole vaikuttamassa taivaankappaleiden kehitykseen nähden.
"Mutta hän oli, sanoi pappa, näyttänyt hänelle että se oli erehdys; hän ei taida ollakkaan lakiin haastettu." "Vai niin, sitä parempi hänelle." "Hän oli näyttänyt papalle kuvauksen asioistansa, ja pappavainaja sanoi, että hän tosin oli köyhä, mutta muutoin säädyllinen mies." "Oi, tuo jalo mies!" "Mutta niinhän se mahtaa olla?"
Kun hän olisi saanut pitää teidät luonansa yksinään! Hän oli muuttuvaisuuden lain alainen, ajattelen. Muuttuvaisuuden lain? Alfred käyttää sitä nimitystä. Pyyh, se mahtaa olla tyhmä laki! Minä senlaiseen lakiin en pane uskoa hituakaan. Ajan pitkään voitte tekin ruveta uskomaan. En tässä maailmassa! Vaan kuulkaahan nyt, neiti Asta! Olkaa nyt järkevä kerrankin. Tässä asiassa, tarkoitan minä
Vain unta uneksuinko Sinulle, synnyinmaa, Kun luulin: päivä kirkas Jo sulle sarastaa. Kun luulin: huoltes huntu Jo ijäks siirtyi pois! Siunattu rauhan aika Sinulle suotu ois! Sä pyhään lakiin luotat Ja valaan ruhtinaan Ja uskot: niissä suoja On kansan sekä maan. Jos ihmisvala pettää, On laki arvoton, Ja silloin, maani armas, Sin' olet turvaton!
Elinalla on minun täysi luottamukseni," sanoi hän lempeämmällä äänellä. "Eikö hän niinmuodoin saa periä mitään?" kysyin minä. "Ei vähintäkään," kuului vastaus. Elina ja minä olimme pahoilla mielin tapauksen tähden, vaan emme kuitenkaan olleet alakuloisia, sillä me luotimme lakiin ja oikeuteen, joka, niinkuin luulimme, ei suinkaan voisi myöntyä siihen.
Kenties kaikki nämät miljonat muutoinkin joutuivat hänen haltuunsa ja samalla kuin kosto tyydytettiin, samalla oli kenties ahneuskin saavuttava kaikki, mitä se himosi. Näitä tuntien ja ajatellen hän pudisti päätänsä. "Ei", hän lausui, minä olen voimaton. Tämä ei ole mikään raha-asia; se koskee lakiin" "Miljonia!" sanoi Cineas voimakkaasti.
Ja kaikki muutkin ihmiset, kun on kysymys uusista yhteiskunnallisista elämänmuodoista, vetoovat niinikään tähän kilpailun lakiin aivan niinkuin se olisi heidän oma säätämänsä, suurella vaivalla, vuosisataisilla ponnistuksilla ja kaiken mahdollisen ihmisviisauden avulla pystytetty laki, jolla he ovat perustaneet maailman onnen. Ei mikään voi olla suurempi erehdys.