United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sulhasen seurassa olevat vaimot menevät morsian-kamariin ja laulavat: Terve sauna, terve sammal Terve kiukaa merin kivinen Laki lahnan suomuksinen Perä sein' on petran luinen Kylki-sein' on kynne päinen Ovisein' on ouna puinen. Terve sopa, terve solki Terve se soan alainen. Terve kaksi kaasa naista Kolme korvan vierellistä Neljä neion ituita.
Juosepin puristettu nyrkki laukesi, hän katsoi epäilevästi puhujaan ja antoi heidän mennä. Mistä sinä ne kapakalat saat? Eihän meillä niitä ole mukana kummallakaan, kuiskasi lahnan omistaja. Niitä näkyy riippuvan Jouto-Juosepin pirtin seinämällä. Kyllä minä ne saan otetuksi sillä aikaa, kun hän porttia vahtii, virkkoi kumppani.
Siellä ovat verkot vielä virepuilla siltä jäleltään, kuin ne olivat silloin lahnan kudusta tultua siihen jääneet. Totta se oli, totta oli. Saadakseen jotakin tekemistä Juha alkoi pistää verkkoja puikkarille. Teki sitä nopeasti, tottuneesti. Ajatukset samoissa askelissa. Niin se on, niin se on. Poissa se on. Et tarvitse toivoakaan muuksi. Suotta sinä sentähden siltapalkin särjit.
Mitä laulat pieni lintu, Pyy lehossa pyypöttelet? Kunpa tietäisit tulevan Sulhoseni vierahaksi, Sillat silkillä panisin, Sametilla suoramehet, Veralla vetelät paikat, Pahat paikat palttinalla. Tammesta tuvan tekisin, Tammiseinät seisottaisin, Tammilattiat latoisin, Tammipatsahat panisin, Luaslauan lumpehesta, Laen lahnan suomuksista.
Se tullee siitä, että lahnan silmät eivät ole suoraan edessä, vaan pään kummallakin sivulla." "Pettääpä semmoinen tuijoittaminen usein ihmisenkin silmiä, niin että esineet näkyvät ihan toiselta kuin ne alussa ovat." "Aivan oikein, eikä siis ole syytä kummastelemiseen, jos lahna-parka pettyy.
KIRRI. Päästä! NUORI JOUKO. Koita! KIRRI. Kopsis! NUORI JOUKO. Ropsis! KIRRI. Eipä. Kapsis! NUORI JOUKO. Rapsis! Toisen kerran! Siin' on poika pempullansa. KIRRI. Kolmas kerta! Päästä! NUORI JOUKO. Nouse! Annahan hövellän hiukka. NUORI JOUKO. Läähätät kuin lahnan poika Katiskassa. KIRRI. Kolmas voitto Miehen voitto. NUORI JOUKO. Koita, koita! KIRRI. Nyt käsiksi! NUORI JOUKO. Rimpuelet!
kuin kumpikin he kynnenkärjillänsä repivät ruumistansa raivokkaina tuon syyhyn vuoksi, jok' ei koskaan lakkaa. Ja kynnet kyntivät niin ruvettumaa kuin perkkaa veitsi pintaa lahnan taikka muun kalan vielä suuri-suomuisemman. »Oi sa, ken sormin kuorit itseäsi», eräälle heistä virkkoi Oppahani, »taas niillä nipistäin kuin pihtiraudoin,
Verkoilla ja rysillä sitä saatanee, mutta tuskin juuri muulloin kuin kutuaikoina. Nuotta sen harvoin tavoittaa, ja sanotaan sen samoinkuin lahnan välttävän sen painautumalla pohjaan, jopa laskeutuen lappeelleenkin, antaakseen ainan luikua ylitsensä. En muista tarkoin, milloin ensiksi sain säyneen, mutta sen muistan, milloin en sitä ensiksi saanut, vaikka olisin kovin hartaasti halunnut.
No, en anna, en niin mitään, kuului toinen miehistä tiuskaisevan. Juoseppi asettui rehevästi hänen eteensä ja huusi minkä jaksoi: Mutta ruunun puolesta... Tuossa saat ruunun puolesta, ärjäisi kalan kantaja ja läiskähytti lahnan pyrstöllä Juoseppia naamaan, niin että suomukset roiskahtelivat ja tullinkantaja kellahti nurmikolle. Vaan kun esivalta käskee.
Kohisi maito, sitten lirisi, kohisi taas ja taas lirisi, käden kaaren noustessa ja laskiessa. Huomenta, emäntä. Ka, huomenta, vieras. Ei väistänyt Marja katsetta. Vastasi siihen pitkästi, niinkuin uhalla. Oli sunnuntaiasussa, harteilla Shemeikan silkki ja rinnassa solki. Vieläkö isäntä nukkuu? kysyio Shemeikka. Vai nukkuu! Meni jo ennen auringon nousua lahnan kutuun.