Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Suosiokirjeellä varustettuna tulee Jugurtha kotiin, ja Micipsa säätää hänen poikainsa kanssa valtakunnan perilliseksi............. 9. Micipsa tuntee elämänsä lopun lähenevän; pitää puheen Jugurthalle.. 10. Micipsa kuolee ja haudataan uhkiasti. Perilliset riitaantuvat; Jugurtha päättää raivata Hiempsalin tieltä pois.................... 11.
Heikki tunsi kevättulvan voimat ja arvasi soutaa kylliksi ylös, ettei kosken virta ulottunut puoleensa vetämään. "Koskimies se on tuo Heikki!" kehui Iisakki, kun näki Heikin veneen lähenevän Paloniemen rantaa. Mutta kun hän katsoi tytärtään silmiin, näki hän, että Hannan katse oli jääkylmä ja silmäin ilme melkein eloton.
Puhelin hänelle usein, eikö hän järkevänä ihmisenä voinut sitä käsittää, että hänen surunsa syy on aivan mahdoton ja ettei niitä keinoja ole, joilla voisi saada hänen toiveensa toteutetuiksi. Samassa koetin kehoittaa häntä heittämään semmoiset mahdottomuudet pois mielestään, jotka järjellisestä ihmisestä näyttävät jo lähenevän hulluuden rajoja.
»Isä!» kuului uunin luota ja äidin kasvoilla oli sellainen ilme kuin hän pelkäisi onnettomuuden lähenevän. Peräpenkiltä kimmahti kylmä, vihainen silmäys uunia kohti. »Ja tuoda ne tänne, vanhempiesi ruokittaviksi?» Harmin puna lensi nuorukaisen kasvoille. Hän pelkäsi veren tipahtavan poskistaan: onko se hänen isänsä tuo, joka tuollalailla puhuu?
Toverini nyt tahtoi kohottaa rahatukun miehelle, vaan tämä sen ylpeästi työnsi takaisin. "Minä en sillä elä!" sanoi hän pöyhkeästi ja viittasi, eitä olisimme hiljaa. Sillä välin hevosen jalkain töminä yhä kuului lähenevän, ja muutamain silmänräpäysten kuluttua astui ratsasmiehen haamu näkyviin sakeasta ruo'ostosta.
Katri käänsi silmänsä erääsen lääkärin osoittamaan lakeuteen metsässä ja näki sinä täyttä nelistä lähenevän ratsujoukon. Niiden keskellä liehui lippu, jonka, vaikka Katri ei voinut sen vaakunaa eroittaa, yleinen huuto hänen ympärillään tunnusti Mustan Douglas'in omaksi.
Siten kun itki itkujansa, Kääntyen poies menemään, Kohtasi taasen korviansa Kysymys, tuttu ennestään: »Mit' itket, ketä etsit sa, Nainen, oi surun valtaama?» Puistossa läpi kyynelverhon Himmeesti silmä eroitti Mieshaamun lähenevän, jolle Maria kohta virkahti: »Herra, jos Hänet kannoit pois, Sano, Hän vaikka missä ois!»
Mutta äkkiä niiden huomion kiinnitti näky, joka karkotti kaukomietteet. Niiden polttopiste näytti lähenevän, ilme väkevöityi hehkuvaksi jännitykseksi, sitten leimahti harmaaksi vihaksi hänen nopeaan astuessaan askeleen eteenpäin ja taas seisahtuessaan hetkisen kahden vaiheilla siitä, mitä tehdä. Hänen edessään oli pieni avoin aukio, turvallisena ja houkuttelevana, täydessä päiväpaisteessa.
"Oi, kuinka mielelläni, kuinka mielelläni olisin onnellinen tässä kauniissa maailmassa, kauniissa syntymämaassani; oi, miten pelkään onnettomuutta, joka vastustamattomasti lähestyy niinkuin varjot tällä seinällä kasvavat kuulumattomasti auringon laskiessa. "Kuka pysähdyttää tuon lähenevän, elämääni uhkaavan varjon?"
Ja ikäänkuin tunsi hänen keskikokoisen muhkean olentonsa hieman kauhistuen lähenevän hänen vuodettaan ja rupeavan tarkastelemaan hänen hengen rajoja myöten raiskattua, tässä nyt kuoleman kielissä makaavaa ruumistaan. Ja kyselemään mitä Antille pitäisi tehtämän. Mutta hän ei voisi muuta puhua kuin vaivoin sen että »kiinni ... lujasti kiini... kuolen ... kohta kuolen.»
Päivän Sana
Muut Etsivät