Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Nämä röykkeät, juromaiset rahvas-ihmiset olivat kaikkia muita pahempia ja kovempia kuin kutkaan muut ihmiset koko paikkakunnalla; olipa talon iso-isä kerran ollut voudin karkoitus-retkelläkin... Hänessä kytee viha ja kaiho tämmöisiä sääty-henkilöitä vastaan ja hän ei ollut semmoinen kuin heidän tyttönsä ovat. Ja nyt ei hän enää ollut edes rikaskaan.
Niissä mehiläisissä, joille on annettu tuo kenties liian kategorinen erakko-mehiläisten nimi, kytee kuitenkin yhteiskunnallinen vaisto liekin kaltaisena, jota peittää kaikkea alkuperäistä elämää tukehuttava ainepaljous.
Mutta rukoile aseillemme siunausta ja että sotavoimamme kasvaisi sekä maalla että merellä. JAARA. Lopeta. Sinä Jumalaa pilkkaat. TOPRA-HEIKKI. Saisimme vaan köyhän väen kokoon, ei enempää tarvittaisi. Se olisi silloin jo valmis. Viha niissä kytee kaikissa. Kipinän kun heittää, niin tuli syttyy, leimahtaa ja leviää kuin kulovalkea joka haaralle yhtaikaa. No niin, kuinkas käy?
Sillä tietysti ei se ole kenellekään yhden tekevä minkälaiseen tulevaisuuteen hän sitoo kanssansa toisen ihmisen. Ja jota tunnollisempi joku on, sitä painavampi on hänelle se hetki. Hän asettaa tietysti eteensä kaikkein ensinnä sen kysymyksen: Onko se rakkaus, joka hänen sydämmessänsä nyt kytee, kestävä koko elin ajan? Onko se rakkaus, jolla kumppani häntä lähestyy, kestävä koko elinkauden?
Sillä tuon kelpo Coriolanon maanpakoon ajaminen karvastelee niin aatelisien sydäntä, että olisivat halukkaat ottamaan kansalta pois kaiken vallan ja ikipäiviksi riistämään siltä sen tribuunit. Se, se nähkääs kipinänä kytee, ja kohta se raivokkaana ilmituleen puhkee. VOLSKILAINEN. Coriolanusko maanpaossa? ROOMALAINEN. Niin, maanpaossa.
Mikä olisikaan Suomen kohtalo, jos armeija olisi tänään myöhästynyt. Pahoja enteitä ikäänkuin liiteli ilmassa. Ne yhä uudistuvat, eikä nyt kuulu pääarmeijasta hiiskaustakaan. Varotaan kateutta päälliköissä. Te, viisain, käsitätte kyllä minkä vaikutuksen sananne tekevät mieliin, jossa jo ennalta kytee epäilys Jumalan ja ihmisten avusta.
Olisihan se johdonmukaista. Mutta sittekin kytee sisimmässäni toivo, että huutoni kerran saavuttaisi sinut, tyttöni, ainoani, johon todella elämässä olen toivoni kiinnittänyt. Ainoastaan kerran näin sinut, mutta unohtumattomana sinä jäit mieleeni. Sinä olit hyvä ja hellä etkä herättänyt minussa masentavia etkä kiusaavia ajatuksia.
Sitä ei ole ihmetteleminenkään, sillä hänen kaltaiselleen toimeliaalle miehelle tulee aika pitkäksi niin yksinäisessä paikassa, ja tuo nuori tyttö on sekä viehättävä että kaunis. Hänen olennossaan on jotain troopillista, jolle hänen kylmä ja tunteeton veljensä on täysi vastakohta. Voihan kumminkin sattua, että hänessäkin kytee salainen tuli.
Tarkkaan hän tietää, minkä mistäkin löysi, minkä notkosta, minkä vaaran rinteeltä, minkä sen huipulta. Jo välähtää kipinä Matin piistä ja melkein aina ensi iskulla sattuu taulaan ja sen sytyttää. Toista on taulatuli kuin tulitikun tuli, ei pistä nenään, kytee siivosti ja levittää tupaan lemua kuin palava suoperkkiö autereisena kesäiltana.
*Rosmer*. Sillä ilo, Rebekka, ilo se jalostaa mielet. *Rebekka*. Etkö luule tuskankin jalostavan? Suuren tuskan? *Rosmer*. Luulen, jos sen voi kestää. Päästä siitä. Voittaa sen. *Rebekka*. *Voittaa* sinunkin juuri täytyy. Minä en koskaan voita sitä täydellisesti. Ainiaksi kytee sielussani sama epäluulo. Sama arvelu.
Päivän Sana
Muut Etsivät