Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Hän tahtoi saada tietää ja löytää Paulet'n. Eikö hän sanonut mitään lähtiessään? Ei mitään. He livistivät täältä tiehensä, ettei heidän tarvitsisi maksaa. Mutta varmaankin lähettää hän jonkun hakemaan täältä kirjeitänsä? Jopa minä ne heille antaisin! Ja sitäpaitsi ei hän niitä saanut kymmentäkään vuodessa. Yhden tässä vein hänelle paria päivää ennen kuin lähtivät.
Hän lähti se taskussaan kaupungille harhailemaan ja joutui sattumalta kulkemaan erään valaistun ikkunan alitse, jonka hän heti muisti kuuluvan vanhan kamreeri Jäkälän huoneustoon. Mitä jos kävisimme katsomassa ukkelia? hymähti hän itsekseen. Varmaan on hän juuri laskemassa rahojaan. Hän katsoi kelloaan. Eihän se ollut vielä kymmentäkään.
Kenraalin syntiluettelo luettiin julki totta ja valetta sekaisin, ja heti kieltäytyi joka mies astumasta enää askeltakaan, jos hän vielä saisi olla päällikkönä. Eipä olisi siitäkään, että hidastelevaiset ammuttaisiin ja että alettaisiin pitää kovaa kuria, sillä silloin ei jäisi kymmentäkään miestä henkiin.
"Niin, armaani, täytyihän meidän siitä lakata", sanoi hän tuon tuostakin pysähtyen laskiessaan piipustaan savupilviä, "kun lapset alinomaa huusivat ja sinä tuskin kymmentäkään minuutia yhtä mittaa ehdit minua kuunnella". Rossiter heitti pois tulitikku-pätkän ja tarttui kirjaansa. "Etköhän tänä iltana lukisi minulle vähän?" kysyi hänen vaimonsa arastellen.
Tiedätkös, sanoi tuo sairas tyttö, kun sinä autat äitiä hänen toimissansa, niin pistää minun sydäntäni, kun minun täytyy istua sisällä, enkä voi kävellä kymmentäkään askelta hengästymättä: tiedätkös, se on ikävää, niin ikävää ... sinä et voi koskaan uskoa kuinka ikävää on istua tuolla sisällä ja kuulla teidän työskentelevän ... se on niin ikävää juoda soppaa, tuota hyvää soppaa, sokurilla sekoitettua ja niin makeata...
Tuo oli hänelle kowin raskasta ja waikeata tehtäwää ja usein itki hän kowaa kohtaloansa niin, että oli wedeksi rauweta: niin aikaisin oli hänellä jo itsearwonsa tunto. Ei hän ollut täyttänyt wielä kymmentäkään ikäwuottansa, kun hän jo kaikenlaisilla toimilla ja palweluksilla koki ansaita leipänsä.
Tie ja tien-vieret olivat hirvittävän kauheita; niissä näkyi, oikein kaikessa kurjuudessaan, hävityksen ja kauhistuksen kuvaus; ei päässyt kymmentäkään askelta, ett'ei aina joku esine ollut tielle tallattavana, ja jos katsoit tienviereen, niin näkyi niitä samoin sieltäkin joka taholta.
Muuta ei koko Tuileriesin palatsista tallella ollut. Tämä näky teki häneen syvän vaikutuksen ja sydämessänsä hän vallan kauhistui noita kivikasoja katsellessaan. Kymmenen vuotta sitten, eikä siitä ollut kymmentäkään vuotta, voi kuinka surulliselta ennustukselta se hänestä nyt tuntui! oli hän puolisonsa kanssa asunut tuossa palatsissa, joka nyt oli raunioina. Se oli keväällä 1864.
Ne tuumat hänellä jo kauvan ovat olleet. ROINILA. Eipä uskoisi. Montako vuotta siitä on, kun hän mieron kulkijana Pohjanmaalta tänne tuli. Tuskin kymmentäkään. OLLI. Kun konna pääsee korrelle, niin hän pyrkii orrelle, ettekö sitä tiedä. ROINILA. Varokoon vaan, ettei keikahda korreltakin alas ylemmäksi kurotellessaan. OLLI. Entä jos hän onnistuisi? Rohkea rokan särpii, sanotaan.
Hän ei ollut moniin vuosiin nähnyt äitiä eikä poikaa, ja siihen aikaan oli Antero vasta kolmen vuoden ijässä. »Kylläpä teillä on tekemistä», sanoi hän, »jos teidän pitää etsiä poikaa, joka on sillä tavalla jättänyt teidät; mutta arvattavasti hän on sodassa niinkuin muutkin. Tuskinpa on koko maassa kymmentäkään miestä, joiden ei tarvitse pitää kruunun nuttua, jos vain siihen kykenevät.»
Päivän Sana
Muut Etsivät