Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025


Ja henkivakuutuksen minä otan heti huomispäivänä, jos vaan kanttori Huopala jo silloin meille tulee!" "Hyvähän se on noin nuoren miehen ottaa," sanoi hiljaisesti Alatalon vanha, vaatimaton isäntä. "Hyvä on. Mutta vanhalla siihen pitäisi olla vielä suurempi kiire," vastasi Kuusela ketterästi. Vilkkaasti keskusteltiin hyvän aikaa, mutta vähitellen hajosivat vieraat, lähtien kukin kotiinsa.

"Tulehan nyt, Synnöve, niin lähdetään sisään." Synnöve säpsähti ja kääntyi päin äitiä; sillä hän oli kuin olikin Thorbjörn'in kanssa puhellut. "Etköhän odota siksi kun soitetaan?" kysyi Ingrid Kuusela, luoden pikaisen silmäilyn Synnöveen; "niin mennään kaikki yhdessä," lisäsi Ingeborg. Synnöve ei tiennyt mitä vastata. Sæmund katsahti taaksensa ja häneen.

Ne olivat jo varsin unhottaneetkin, kun eräänä kauniina pyhäiltana ison kellon ääni kuului Kuuselan mäellä. Kaksi nuorta miestä astui reestä; he sitoivat hevosensa portin pieleen, panivat heiniä eteen ja menivät Kuuselan asuintupaa kohti. Kuusela sytytti kynttilän, tuli vieraitansa vastaan ja sanoi, kun ei hän näitä tuntenut: »Hyvää iltaa! Mistä kaukaa ollaan?» »Kokkolasta», sanoi toinen.

Eikä yksikään armelias kuusenkarahka pidä kiinni varasta, minun omaa veljeäni Svante Aprillia, joka on varastanut kaikki minun kukkani! Ei, ... kukaan ei saa nähdä minun itkevän! Hyvää huomenta, metsä! Tunnetteko minua, herra Hongikko. Kenties rouva Kuusela muistaa minut menneestä vuodesta? Enkös minä sinutellut neiti Lehmusta, Vaahteraa, Pihlajaista ja Tuomista?

Sepä on varsin niinkuin Jumalan säätämä, koska sinulla on ainoastaan yksi poika ja minulla yksi tytär.» »Hm, en tuota ole vielä ajatellutkaan, koska poikani vasta on 21 vuoden vanha, mutta ei saattaisi olla hullumpaa.» »Kaisu meidän on hyvä lapsi, vaikka hän on vähän jolsa muodoltaan», sanoi Kuusela, »ja pari vuotta hän on myös Mikkiä vanhempi, mutta eipä tuo mitään tee.» »Ei teekkään.

Tupaan tultuansa hän meni, punastuen korviin saakka, vieraille olutta tarjoamaan. Vaan nuoret miehet katselivat toisiansa, ja kummastus oli selvästi nähtävänä heidän kasvoissansa. He joivat kuitenkin olutta, jota Kaisu tarjosi, ja kehuivat sitä; vaan kun Kuusela alkoi tyttärellensä selvittää, mitä asiaa vierailla oli, niin silloin hätääntyi Kokkolainen ja nousi istualta sanoen: »

Rouva Kuusela, olkaa hyvä ja lainatkaa minulle sateensuoja! K

Mikki jätti nyt hyvästi, lausuen: »Minä menen kraataritädin luo ja samalla kyllä Lyylille vien sanan, että hänen on tuleminen kanssamme nuotalle.» »Hyvä, hyvä», vastasi Kuusela, ja Mikki läksi. Hän meni Kuuselasta meren rannalle päin. Iloisena hän kulki, sillä tämä polku oli hänelle rakas ja vanha tuttu aina hänen lapsuutensa ajoista.

»Kaisu on naitu hyvään taloon, ja Kuusela on vanhentunut hänkin», vastasi Niemi ja läksi sitte pois. Kraataritäti kummeksi Niemen ukon muuttumista. Hän ajatteli itseksensä: »Maailma nuijii, vaan ukon sydäntä ei mikään nuija ole pehmittänyt ennenkuin vasta nyt, vanhuuden päivinä nyt vihdoinkin on nuija koskenut mutta pelkään, että vieläkin vanhaa ylpeyttä ukossa asuu, koska ei hän tupaani tullut.

"Tervetullut olet, äiti," kuulivat he Ingrid'in sanovan. Ja samassa astui Ingeborg Kuusela tupaan valkoisessa päähineessään. "Asian kyllä oivalsin," sanoi hän, "vaikk'ei Sæmund'ia saa mitään kertomaan. Emmekä sitten, Ingrid ja minä, voineet olla tänne tulematta." "Niin, täällä asiat nyt ovat toivosi mukaiset," sanoi Sæmund ja väistyi, jotta Ingeborg pääsisi heidän luo.

Päivän Sana

miettivästi

Muut Etsivät