Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Siit' en huoli, jos mä juovun taloon taikka torppiin, Kun mä muuten pojan saan, jok' on parasta sorttii. Sitte liki lintuseni, liikuttaako muita, Suuta annan kullalleni, kuuluuko se muille. 38. T
Jahkapa olisit vuodenkaan poikessa, Maiju, niin jo sen huomaisit. Mutta, missä pappa? ELISABETH. Hän äsken ikään meni »Aamuruskon» toimistoon. JUSSI. Mitä? Kuuluuko pappa siihen lehteen? ELISABETH. Ei juuri suorastaan. JUSSI. No, sitähän minäkin. ELISABETH. Mutta kyllä hän siihen usein kirjoittaa. JUSSI. Vai ovat ne houkutelleet isä-ukonkin mukaan. Kas vaan! TEUVO. Onhan se vallan luonnollista.
Kun Iikka havaitsi tuon uutisen, vei hän sen kohta nähtäväksi Annille, joka kalpeni kuoleman kalpeaksi. Samassa taas tuli Annin äiti ja kysyi: "Kuuluuko Kasperista mitään?" "Kasperista ei kuulu mitään, ei enempää kuin ennenkään.
Entinen maamies, joka luuli maansa myynnin kautta nousevansa oikein 20:nnen vuosisadan ihmisten joukkoon, saa kyyhöttää »kuolemanodottajaismökissään» kuin karussa oleva maansa pettäjä tietämättä itsekään kuuluuko hän tähän vai tulevaan ihmiskuntaan, tahi onko hänet jo tuomittu, vai vastako tuomitaan. Sellainen on maamiehen kohtalo näiden nykyisenpäivän malli-ihmisten keskellä. Mistä tämä johtuu?
Tulee siihen sitten hänen pikku poikansakin meille kättä pistämään.» »Mitäs sitä Heikille kuuluu? kysyy isäni.» »Sano, sano, kuuluuko sinulle mitä, kehoittelee isäntä.» »Mutta kun poika ei virka mitään, puhelee hänen isänsä hänen puolestaan:» »Kuuluuhan tälle paljonkin, se kun on nämä joulunpyhät itkenyt parhaan ystävänsä kuolemata.
Eikö teitä häiritse, kun minä useinkin niin myöhään valvon ja liikun tuolla ylhäällä? Ei toki ollenkaan ... minä kuulen kyllä, niin kauan kuin valvon, milloin te istutte, kävelette tai keinutte, ja minä luulen tuntevani teidän liikkeistänne, milloin teiltä sujuu työ hyvin. Mistä te sen? Ettekös te viheltele, kun olette oikein tyytyväinen? Kuuluuko se tänne?
Minä luulen, että olet saanut pari kolme ryppyä lisää otsaasi. Eihän Olai ole vanhentunut, riensi professorska sanomaan, päinvastoin näyttää hän minusta pirteämmältä kuin ennen. Kuuluuko mitään muuta erikoisempaa? kysyi rovasti. Uhkaavimmat pilvet ovat onneksi haihtuneet, ei liene ainakaan lähimmässä tulevaisuudessa mitään pahempaa pelättävänä. Sehän on hauskaa kuulla.
Hänen olikin jokseenkin helppo kärsiä, sillä ihmeekseen hän huomasi, ett'ei hänen sydämensä, vaan paremmin hänen ylpeytensä, ollut loukattu. Sillä kannalla olivat asiat Sormulassa, kun tytöt muutamana päivänä istuivat salissa. Tapansa mukaan tuli Kalle heidän luoksensa ja Himmi uteli: "kuuluuko kylälle mitään uusia?"
Kuuluuko tämän talon mies, hyväkäs, ratkenneen juomaan? sanoi Malinen jo kerran suoraan Anna Liisalle. Ei tuo ole tainnut hyvin usein olla humalassa, sanoi Anna Liisa. Sinä taidat salata sen juontia. En minä tahdo salata, ei se niin iloista ole. Monesti kai olen houkutellut heittämään pois, ja jospa se siitä herkeääkin. Houkuttelemallapahan se sen heittänee, murisi Malinen ja käveli ähkäen.
Eräänä päivänä kysyi Jean Beaupère aivan ystävällisesti: »Kuinka voitte viime näkemästä?» »Kuten näette, niin hyvin kuin saatan.» »Paastootteko joka päivä paaston aikana», lisäsi hän. »Kuuluuko se oikeudenkäyntiin?» »Kuuluu.» »No hyvä, kyllä minä paastoon.» Sitten seurasi kysymyksiä siitä mitä äänet olivat sanoneet, mutta samat välttelevät vastaukset.
Päivän Sana
Muut Etsivät