Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025


Tietäväthän jo kaikki nämä Illyrian pulskeat ja jalot ylimykset, jotka kuninkaansa mukana ovat maanpakolaisina saapuneet tänne, että läsnäolevan Ranskan aateliston, joka aina oli ollut valmis vuodattamaan verensä hyvän asian vuoksi, että sen jo päivän koittaessa piti lähteä vaaralliselle sotaretkelle.

Mutta heidän kuninkaansa pelkurimainen petollisuus oli lamauttanut, vieläpä tarkoituksella tehnyt turhiksi toimenpiteet voimakkaamman vastarinnan hyväksi.

Leipuri vapisi kuin haavanlehti, sillä hän tiesi loppunsa nyt tulleen, ja vastustelematta hän otti esiin kuningas Mahmudin vankilan avaimen. Visiiri kiiruhti heti alas ja avasi kellarin oven selkoselälleen. Seuraavassa hetkessä hän sulki herransa ja kuninkaansa syliinsä, ja he itkivät molemmat ilosta onnellisen pelastuksen johdosta.

Kaikki vaikenivat hämmästyksestä, Cetheguskin, ollen kyllin viisas. Hän odotti sopivaa tilaisuutta. Lopuksi Cassiodorus alkoi: "Viisas äitisi ja uskollinen palvelijasi Cassiodorus " "Uskollinen palvelijani Cassiodorus olkoon ääneti siksi, kunnes hänen herransa ja kuninkaansa kysyy häneltä neuvoa.

Hän oli ainoastaan kuullut, että lygiläiset olivat lyöneet svevit ja jazygit, vaan että heidän kuninkaansa oli saanut surmansa jazygien nuolesta.

He eivät löytäneet sanaakaan kuninkaansa puolustukseksi. Hänen avioliitostaan he eivät tienneet enempää kuin muukaan joukko. Rautgundiksen leirissä olo ei ollenkaan muuttanut asioita, sillä hän ei ollut suinkaan saapunut kuningattaren tavoin. Kuohuksissaan miehet riensivät takaisin leiriin ja kertoivat kuulemansa sekä huomauttivat, että kuningas oli itsekkyydessään uhrannut veljiensä veren.

Lapsena ollessani kertoi minulle äitini usein, kuinka isävainajani, suuren kuninkaansa esimerkin mukaan, ei koskaan lähtenyt monille sotaretkilleen ilman Raamattua, jota hän joka päivä lueskeli. Itse olen palvellut prinssi Eugenin johdolla ja nähnyt monen tekevän samoin.

"He antoivat minulle ruokaa, ja kun olin saanut hetken levätä, niin läksimme kaikin heidän laivaansa, ja purjehdimme siihen saareen, josta he olivat kotoisin. He veivät minut kuninkaansa luo, ja kun tämä oli kuullut ihmeellisen kertomukseni, osoitti hän minulle suurta ystävällisyyttä ja minä jäin hänen kaupunkiinsa asumaan. Olin varsin tyytyväinen olooni ja voitin siellä paljon ystäviä.

Tahdon kuulla niiden nimet, jotka rohkenevat väittää, että Suomi oli vapautettu velvollisuudesta taistella vapautensa ja kuninkaansa puolesta. Sitten kun moni muu oli sitä sanonut, sanoi sitä Sakarikin. Sakari! hän oli konna. Ja sittenkin olitte hänen ystävänsä kunnes tulitte hänen murhaajakseen. Oikeastaan hän kavalsi minut, kuninkaansa ja Ruotsin valtakunnan.

Hänen vaikein koetuksensa oli kuitenkin nähdä kuninkaansa läheltä, oppia tuntemaan hänen velttoutensa, kevytmielisyytensä ja välinpitämättömyytensä ja huomaamaan, ettei hänellä ollut mitään vaikutusvaltaa siihen mieheen, jota hän niin voimakkaasti oli auttanut ja joka hänen silmissään oli itse Ranska. Mutta sotaa jatkettiin joka taholla.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät