Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
En pyydä sinulta muuta palvelusta, kuin että saatat minut siihen taloon, jossa ruumiin ompelit." "Vaikkapa tahtoisinkin", vastasi Baba Mustafa yrittäen antaa kultarahaa takaisin, "niin vakuutan sinulle, että se on kerrassaan mahdotonta. Voit uskoa sanojani. Minut kuljetettiin nimittäin ummessa silmin tuohon taloon ja samaten taas takaisin. Näet siis, etten voi pyyntöäsi täyttää."
Siinä on neljä töttöä kultarahoja. Jokaisessa tötössä on tuhat-kaksisataa-viisikymmentä kappaletta, siis viisi-tuhatta kultarahaa yhteensä. Pyydän teidän armonne olemaan hyvän ja vakuudeksensa tarkastavan rahoja." Klairon mursi vapisevalla kädellä käärön sinetin ja repi paperit sen ympäriltä.
Tyttö kumarsi päätään ja loi kainosti ylös mustat silmänsä. "En voi täällä." "Lörpötystä. Näätkö tätä kultarahaa? Se on 20 kruunua. Niinpaljon rahaa ei sinulla koskaan ole ollut. Sillä voit ostaa itsellesi kauniin uuden hameen." Tyttö piti silmänsä edelleen alas luotuina ja pudisti päätään ujosteleva hymy huulilla. "Sinä saat sen ja vielä toisen lisäksi, jos tahdot laulaa minulle."
Pari kyyneltä putosi alas kukkasten joukkoon. "En en voi täällä ylhäällä alhaalla kartanolla." "No, älä itke, enhän tahdo sinua pakoittaa. Tässä on sinulle kaksi kultarahaa, mene sitten alas kartanolle ja laula minulle, mutta oikein selvästi." Tyttö katsahti häneen kummastellen ja luuli hänen tahtovan laskea pilaa hänen kanssansa. "Kas tässä, ota ne nyt äläkä hukkaa niitä.
Palkakseen hän sai nytkin kaksisataa kultarahaa, joista hän ihastui ikihyväksi. Nyt hän mielestään oli oikein rikas ja osti kaikenlaisia herkkuja vaimolleen ja lapsilleen. Visiiri vei kalat keittiöön ja varmuuden vuoksi hän tahtoi itse olla läsnä, kun kokki niitä valmisti, jotta onnettomuutta ei uudestaan tapahtuisi. Kokki perkasi ja huuhtoi kalat ja pani ne sitten pannulle paistumaan.
Jeanne otti häneltä vastaan viisi kultarahaa sanomatta enää sanaakaan, mutta ei uskaltanut sen koommin enää pyytää lisää eikä ostanut muuta kuin pistoolin. Viikkoa myöhemmin lähtivät he matkalle palatakseen Peuples'iin.
Vinitius seisoi impluviumin vieressä ja kääntyi siitä vapautettunsa Demaksen puoleen, lausuen: "Kaikki, jotka ovat palvelleet talossani kaksikymmentä vuotta, tulkoot huomenna pretorin luo, jossa he saavat vapautensa; ne, jotka eivät ole palvelleet tätä aikaa, saavat kolme kultarahaa ja kaksinkertaiset annokset viikon aikana.
"Oivallista kuva on melkein kulumatta!... Herra, jota odotan, myy tämän rahan ja hänellä on niitä ainoastaan verrattoman harvinaisia ymmärrätkö minua, lapseni?" "Minä en ymmärrä lauseitasi; mutta tarkoituksesi käsitän selvästi. Sinä et millään tavalla tahtoisi päästää tätä kultarahaa käsistäsi."
Sitä vastaan eivät olleet rosvot huomanneet yhtä laukussa olevaa, paperiin käärittyä kultarahaa, jonka nyt Wallin kiusalta otti esiin takaisin otetusta laukusta ja näytti heille.
"Moista tavaraa, kuin sinä olet, löytyy vielä joka paikassa, etkä ole noussut hinnassa." "Vaan minä en tahdo enää olla tavarana", jatkoi Antero, "ja siis Jumalan haltuun." "Seis!" kiljasi Flurenbauer, kuin tuo päättäväinen poika jo oli ovella. "Seitsemänkymmentäviisi kultarahaa tahdon puolestani antaa vuotuista palkkaa." Pudistaen päätänsä kääntyi Antero taas mennäksensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät