Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Munkki Arnold Brescialainen haaveksi tuota hämärää muinaisajan kuvaa; innostuttavan kaunopuheisesti kuvaili hän kansanjoukoille vanhaa Roomaa, mitenkä se laillisen vapauden ja tasavaltaisten hyveiden voimasta mahtavana kukisti maailman; hän vertasi siihen myöhäisempää Roomaa, jossa paavi kietoi omattunnot kahleihin ja lain voima oli lakastunut.
Hän paastosi, kuritti itseänsä, nöyryytti itseänsä sillä, että hän toimitti halvimpia askareita alhaisimmille veljille, esti unen lähestymästä lukemisesta väsyneitä silmiänsä ja taistelosta rauennutta mieltänsä, siksi kuin luonto tuon tuostakin kosti puolestansa ja ojensi hänet tainnoksiin kammion lattialle taikka kukisti hänet taudin puuskalla.
"Victoria!" jatkoivat muut pojat ja vahva Konrad, joka sulasta kummastuksesta oli antanut piippunsa sammua, sanoi itsekseen: "semmoinen poika! ... sillä lailla hän vihollisen kukisti! ... Sen näen selkeästi, ett'ei hänestä taida tulla muuta; sotamies hänestä täytyy tulla, sillä siksi hän on luotu!"
Kun mies oli avannut pullonsa ja tarjonnut Matille, ei hän ottanut sitä suunsa edestä pois, ennenkun pullo oli puolillaan. Sitten tarjosi hän sen kumppanilleen. Tämä ryyppäsi puolen jäännöksestä ja tarjosi loput Matille. "Jos minä vielä tuon tilkan maistaisin", sanoi Matti ja kukisti loputkin pullosta leveään suuhunsa.
Mutta viimeinen aste hänen silloisessa taiteellisessa kehityksessään oli se, että hän eräänä iltana palatessaan työpajaansa Pariisissa otti suuren vasaransa ja kukisti maahan salonkiin aikomansa marmorin. Ja kohta sen jälkeen hän kirjoitti eräälle ystävälleen nuo sanat: »Minä olen löytänyt Jumalani, rakkaus on jumala, rakkaus on kaiken uskonnon sisältö.»
Kuinka tämä istui kuin sammakko koko Suomen liike-elämän päällä? Ehkäisi kaikki, tukehdutti kaikki, teki tyhjäksi kaikki uudet alotteet ja kukisti kaikki kilpailevat nuoret yritykset! Kuinka niin? tiuvasi Topi. Miksi et voi muka onnitella? Kertoisiko tuolle, ajatteli Johannes, mitä vuorineuvos Rabbingista myös liikemiesten omissa piireissä ajateltiin, vaikka kukaan ei rohjennut julki lausua sitä?
Mutta saada tätä toimeen, täytyi lainata suuria summia oikealta ja vasemmalta ja kaiken kaltaisilta ihmisiltä korkeata korkoa vastaan. Moni meistä, ja minä myös, pudisti päätänsä tälle tuhlaukselle, mutta mitä se auttoi? Kuningas käski ja meidän täytyi totella. Sen ilon sai Kaarle kuitenkin viimein, että hän kukisti suuren-visiirin, vastoin hänen kaikkia juoniansa.
Veti miekan, riitsi rauan huotrasta huveksisesta, vyöstä vennon-selkäisestä; kaatoi haavan hartioilta, koivut kulmilta kukisti, leuoilta lepät leveät, pajupehkot parran päältä, otsalta oravikuuset, havuhongat hampahilta. Syösti rautaisen korennon suuhun Antero Vipusen, ikenihin irjuvihin, leukoihin lotisevihin.
Mutta ken se vahvan kukisti? Miksi erämaan herra hiekassa vieritteleiksen? Vavahdus vaan vielä ja kuolleena loikoo tiikeri saaliinsa vieressä. Alheidi ei ollut tikariansa unhoittanut. Huutoja kuuluu erämaassa. Keveänä kiitää miesjoukko esiin. Se on Salik Sardar Khaan, joka miehinensä palajaa kotiin suloista morsiantansa noutamaan. "Haa, vasta tapettu tiikeri! Alheidi!
Hän nauroi minulle; hän pilkkasi minua! Minä rukoilin... Kuule! Minä rukoilin! Minä lankesin polvilleni hänen edessänsä. Hän nauroi vielä enemmän. Nyt vasta huomasin, ettei hän minua rakastanut, että hän vaan teeskenteli. Se särki sydäntäni. Se kukisti minut, ja siitä hetkestä alkaen olen minä häntä vihannut«. Kapteini lopetti. Toinen seisoi vaaleana hänen vieressänsä. «Teodor!
Päivän Sana
Muut Etsivät