Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Jumalan kiitos, ettei hän ole kuva kuiskasi Otto isoäidin korvaan vaan eloisa, viehättävä tyttö, niin kuin sinä olit, isoäiti, kun isoisä kosi sinua ja sai myöntävän vastauksen hän onnellinen. Isoäiti hymyili. Tee sinä samoin, Ottokulta sanoi isoäiti hymyillen veitikkamaisesti jota hymyä Enni ei ollut perinyt, vaan oli jäänyt isoäidin omaiseksi.
Mutta kun hän kosi, tuli ehdoton kielto. Isä, Halvar, katsoi tyttöönsä ja kummastui. "Täytyy kait sinun joku ottaa, sinunkin," hän sanoi, "ja tiukalla pitää, ennenkuin parempi ilmestyy". "Ooh, jos parempi olla pitää, niin tottapa hän ilmestyy," arveli Alfhild. Mutta sen perästä pojat pysyivät etäämpänä. Parasta kun odottaa ja katsoo eteensä, he tuumivat.
Kyllä minä tiedän, mitä laulajattaren tulee vastata niin, sen minä kyllä tiedän. Aina kulta, kerro nyt, mitä sanoi Arvi, kun hän sinua kosi? Kerro nyt, niin olet niin, niin pai... Aina. Hahaha! Mitä Arvi sanoi, kun hän minua hahaha! Ei, kuule se on sentään liian paljon vaadittu. Lyyli. Mutta mitä se tekee? En minä siitä puhu mitään Arville. Aina.
Mutta oi! tunnen selvästi ettei se ole minun oikea alani tahi etten sovi siihen, etenkään miehen rinnalla, joka on niin perin erilainen ja jonka tunteet eivät ensinkään ole minun.» «Mutta tyttö kultani», keskeytti häntä äiti vähäsen huolestuneena, «mitenkä sitten kävi niin, että hän luuli teitä niin yksimielisiksi, että hän kosi sinua?
Mitä sinä siellä taas ratuuttelet? ärähtää veljeni unissaan. Se ei ole mikään tavallinen rakkauden kirje, sillä tämä rakkauskaan ei ole mitään tavallista rakkautta. Minä en kosi, minä ainoastaan »ilmoitan hänelle tunteeni». »Minun täytyy saada sanoa sinulle kirjoitan minä mitä sydämeni tuntee. Jos voisin, niin minä kätkisin ne, kätkisin ainiaaksi, mutta tunnen, että se ei ole mahdollista.
Petrovitsch pidätti vähäsen, ja sitte hän taas jatkoi kertomustaan: "Koko tämä tapaus on syvästi liikuttanut mieltäni; kuitenkaan se ei silloin vielä kosenut niin kuin se vastedes jälleen minua kosi. Striegler palasi sitte vielä jälestäpäin Spaniaan, ja on nyt, kuten olen kuullut, nainut yhden Caballeron tyttäristä.
Silloinhan he olisivat molemmat nöyrtyneinä antaneet toisilleen anteeksi ja tasaisina iki ystävinä tehneet ikiliiton keskenänsä. Eipä ilman, että juuri tämä olisi tuntunut Helenasta suurelta onnelta. Mutta niin ei käynyt. Kun Georg kosi, oli hän nähtävästi pannut niin koko huomionsa siihen mitä oli sanottava, ettei hän sillä hetkellä ollenkaan ollut niissä tunteissa.
Robert käveli edestakaisin tuvan lattialla ja purskahti yht'äkkiä nauruun. Mikä sinua naurattaa? En tiedä, onko oikein kertoa, mutta voinhan sen kuitenkin sinulle kertoa. Täällä oli vähällä tapahtua toinenkin kihlaus: Risto kosi Anettea. Ja sai rukkaset? Tietysti! Antero kuuli purskahtavansa äänekkääseen nauruun, tietämättä kuitenkaan, mille hän oikeastaan nauroi.
Mutta hän ottaa kyllä vahinkonsa takaisin, kun on ollut pari vuotta naimisissa. Lyyli. Siis kosi hän vasta toisella matkalla? Aina. Ei silloinkaan. Lyyli. Mitä? Eikö hänellä sittenkään ollut rohkeutta? Aina. Rohkea hän kyllä oli. Sillä kohta kun tapasi minua etehisessä, otti hän kun ottikin minua vyötäisiltä ja suuteli minua neljä, viisi kertaa. Lyyli. Mutta mitenkä minä sitä ? Aina.
Huomas Vorna huonon pilan: »Mitä mulle teit sa kurja?» »Jo nyt olet urho köytty, kytketty on Vornan voima, olet turman lintu löytty, naisen nuoren kammitsoima; jo on tullut tuomiosi, sotatiellä heimo sorja, miekoin Vorna naista kosi, on nyt itse naisen orja!»
Päivän Sana
Muut Etsivät