United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Köytettäissä Vorna heräs. »Mitä liikut, vaimo kulta?» »Sitä liikun, silmäteräs, pudonnut on peitto sulta.» Heräs Vorna toisen kerran: »Miks et nuku, Luojan nuppu?» »Siks en nuku, nuppu Herran, siirtyi päältäs sääskenhuppu.» Heräs Vorna kolmannesti: »Jäseneni jäykät ovat.» Virkkoi vaimo kiirehesti: »Allasi on oljet kovat, varro, tasoitan ma tilan.» Päätti työnsä nainen nurja.
Jo nyt kosto koitti sullen, surmattu on Vorna julma.» Huusi vastaan hurja vaimo. »Todeksi en tuota usko, vielä elää urho aimo, punertaa kuin päivän rusko!» Näytetähän Vornan miekka: »Totta tunnet tapporaudan? Ruskottavi rannan hiekka, miss' on sorja saanut haudan.»
Valitellaan vainon öitä, muistellahan vanhaa aikaa, muinahisten miesten töitä; vihdoin Vornan virsi kaikaa: Aunuksessa kauas, julki kuului Vorna voimallinen. Monet Suomen retket kulki, työnä ryöstö, tappaminen. Varhain oli Kainuun kauhu; pahemmaksi vielä paatui, missä matkas, syttyi sauhu, missä iski, miesi kaatui. Ryösti vihdoin nuoren naisen. Vienot lempiviikot vietti.
Heimo neien karjalaisen kauan kostomatkaa mietti: »Hirtettävä oisi Horna!» Sulhot sotatielle suori. Tultiin kylään, nukkui Vorna; liitoss' oli nainen nuori. Nukkuessa vangiks sitoi vaimo viekas miehen moisen, orteen nuoran toisen nitoi pankon patsahasen toisen; köytti kiini vankat ranteet, pani paulat pitkin vyötä, sitoi solmut, väänsi vanteet; katsoi kuuhut naisen työtä.
Potkas Vorna vuoteellansa, orret murtui, köydet aukes, ponnistihe voimassansa, pankon paadet maahan raukes, seisoi eessä naisen nuoren niinkuin synkkä aarnihonka, niinkuin myrsky päällä vuoren taikka pitkän pilven lonka.
Huomas Vorna huonon pilan: »Mitä mulle teit sa kurja?» »Jo nyt olet urho köytty, kytketty on Vornan voima, olet turman lintu löytty, naisen nuoren kammitsoima; jo on tullut tuomiosi, sotatiellä heimo sorja, miekoin Vorna naista kosi, on nyt itse naisen orja!»