Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Vaimo pani pöydälle perunat ja mies söi hyvällä halulla; mutta hyvin hän oli onnettoman näköinen, pudisti silloin tällöin päätänsä ja huokaili välistä hyvin syvään. "Mitä arvelet, Kristiina?" kysyi hän vihdoin. "Luuletko Miian ottaneen korvarenkaat?" Matami Jonson naurahti halveksivasti. "Ei enempää kuin minä tai sinäkään!" vastasi hän. Jonson näytti vähän miettiväiseltä.
"Joko matami tai hänen pentunsa osaa hyvästi valehdella!" huudahti hän. "Miia itse tunnusti ottaneensa korvarenkaat ja kätkeneensä ne piirongin laatikkoon." Matami Jonson säpsähti. Hänen silmänsä suurenivat ja käsi kääntyi pyyhkimään otsasta tiukkuvaa tuskanhikeä. "Onko Miia sanonut ottaneensa korvarenkaat ja peittäneensä ne piirongin laatikkoon?" toisti hän matalalla äänellä.
"Voi, neiti, minä olen ottanut Evan korallisen kaulakoristeen." "Entä vielä?" "Sitten minä olen ottanut kamarineidin korvarenkaat." "Tuo heti kalut tänne", komensi Ofelia kiivaasti. "Sitä en voi tehdä, neiti hyvä, minä olen polttanut ne."
Poistuivat myöskin hänen vanhempansa tuvasta. Ulos päästyään seisoi rouva hetkisen vaiti ja katseli ilkeillä silmäyksillä ympärilleen; sitte otti hän Jonsonin pienistä pojista yhden kiinni olkapäästä, lykkäsi häntä edellään ja julisti hänen pääsevän Miialle seuraksi, kunnes jompikumpi heistä tunnusti totuuden, missä korvarenkaat olivat.
Alençonin kristalleista tehdyt korvarenkaat kiilsivät sammalella, kaksi lipasta koreili kiinalaisine maisemineen. Lulusta, joka oli ruusujen peittämä, näkyi ainoastaan sininen, lasuuri-laattaan vivahtava otsa. Kirkkoneuvoston jäsenet, kuorilaulajat ja lapset ryhmittyivät pihan kolmelle puolelle. Pappi nousi hitaasti ylös alttarin portaita ja laski pitsiverholle ison säteilevän kulta-aurinkonsa.
Jouluksi oli risti-isä aikonut antaa hänelle lahjan, mutta se ei valmistunut siksi; nyt vasta sai Bertha sen. Ja tiedättekös mitä se oli? Korvarenkaat, kaikkein puhtainta kultaa ja niin kauniit sitten! Ne oli tehty pikkuruisen lemmikin muotoisiksi; siinä oli viisi viheriää kiveä ja valkoinen helmi keskessä. Koko kukkaa suojasi kaksi kultaista lehteä.
Miehillä oli keltaiset puvut, punaiset vyöt ja suuret korvarenkaat, joista heidän tummille kasvoilleen lankesi kullankarvainen hohde. Heidän bambusta tehtyjen peitsiensä päät välkkyivät auringossa kuin tulen liekit ja heidän jäljessään tuli matkasaatto, joka oli kuin mikäkin juhlakulkue.
Varsinkin oli rouva hyvin puhelias; hän näytti saavan tarpeellista helpotusta, kun kerran kiukku pääsi ilmi puhkeamaan. "Niin, malttakaahan vain, rosvot!" tiuskasi hän heristäen kädellään matami Jonsonia. "Pois teidät ajetaan, sen minä sanon, ja linnaan teidän pitää joutuman. Tuokaa paikalla tänne korvarenkaat, matami, ell'ette tahdo, että minä päästän koko poliisijoukon niskoillenne.
Hän ei enää nähnyt tuota ihmeen kaunista prinsessaa, jolla oli kultakudosta hameessa, kalliita kiviä hiuksissa ja korvarenkaat välkkyvistä timanteista; hän näki ainoastaan ruman ja köyhän kerjäläistyttö-raukan, paljain päin, paljain jaloin, ryysyisissä vaatteissa ja hiukset kampaamatta.
Minä en ainakaan semmoiseen rahaani pane mietti hän pätevästi ja kävi kojuja katselemaan, joita pitkä rivi oli pystytetty torin varteen. Eräältä kultasepältä osti hän korvarenkaat Elsalle tulijaisiksi ja erään Tampereen eukon kojusta simsetin ja kaulahuivin sulhaspuvukseen muka kääri ne kokoon ja pisti taskuunsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät