Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Niin minulle on aina käynyt, että kun olen onnen korkeimmalla kukkulalla olevinani, niin silloin sieltä luiskahdan alas kuin lumi puun oksalta suvisäällä. Minä sanoin, että »niinpä on minunkin useimmiten käynyt.» Onko herrallekin niin käynyt? No, samahan taitaa olla kuninkaan kuin kerjäläisenkin. Mutta kuinkas teidän sitten kävi? kysyin minä, uteliaana tietämään enempää tuon miehen elämästä.
Jos korkeimmalla äänellä ja selvimmällä tavalla myönnän jokaisen osan Jumalan totuudesta, paitsi juuri sen vähäisen kohdan, jota mailma ja perkele kulloinkin ahdistavat, en minä tunnusta Kristusta, vaikka kuinka ahkerasti myöntäisin, että olen kristitty.
Mutta talonpoika ja hänen ämmänsä ovat verrattomia saitoja: mitä saat, maksa paikalla pois, ja korkeimmalla hinnalla. Sentähden virkkaa ja ompelee tyttö ahkerasti elannoksi pienelle perheellensä, jonka rahit, jonka pöytä ja vuode, jonka kaikki kaikissa on kehnon varjostimen takana.
Juhani Aho on palannut takaisin suomalaiselle pohjalleen, tullut täysin valmiina taiteilijana ja maailmankansalaisena. Suomen luonto on avannut ensin sylinsä hänelle, Suomen utuinen, tulvehtiva luonto, jolla tästä lähtien ei ole hänelle enää yhtään salaisuutta. Juhani Aho seisoo nyt realistisen taiteensa korkeimmalla kukkulalla.
Onnen oikut ovat käsittämättömät. Näkyi olevan jossakin kirjoitettu, että Martta-rouvan piti tulla valheesta kiinni ilonsa ylimmillään ollessa ja kaikkien hänen varokeinojensa joutua häpeään. Sillä samalla hetkellä nähtiin pitkä ja musta naisolento vallien korkeimmalla kohdalla kuutamon valaisemaa yöllistä taivasta vasten.
Kun vene uudelleen viskattiin karia vasten, irroitti hän oikeaan aikaan kätensä tuhdosta ja tarttui kallion kulmaan, sieltä hän suikerteli kuin käärme toiselle kalliolle ja yhä eteenpäin kivien ja lumen yli, kunnes hän, äärimmäisestä vaarasta pelastuneena, istui niemen korkeimmalla harjalla.
Mutta "eteenpäin!" ajattelin, "akka tieltä kääntyy, vaan ei mies pahainenkaan" ja katsos, se kyllä menestyi! Nyt viimeinkin seisoin Mont Blanc'in kokonaisen maanosan korkeimmalla kukkulalla. Kaikki elolliset olivat syvyydessä jalkojeni alla. Taivas oli minua likempänä. Niin hurmottuneena, kuin täällä, en koskaan ennen ole ollut.
MAURA. Korkeimmalla kerran hymyköön sun sielus, Kaupungissa kunnian! Mut jää nyt hyväst! Kuoleva mua odottaa, ja rientää täytyy. ELINA. Hyvästi! ja muista, koska taasen tulet, Tule kertomahaan kuinka läksi täältä Onnellisna matkamies. MAURA. Mä pian tulen. KASPER. Haa! mä tuskin tahdon uskoo mitä kerrot. Leonard on tullut?
Eli se sitten oli; käy se laatuun, näät ihmistapa on kuin lehti oksan, mi haihtuvi ja toinen sijaan tulee. Vuorella korkeimmalla merten yli, ma elin synnissä ja synnitönnä ens tuokiosta siihen, jolloin Päivän neljännes muuttuu sekä kuudes seuraa.» Seitsemäskolmatta laulu »Soi Isän, Pojan, Pyhän Hengen kiitos!» nyt kautta kaiken paratiisin kaikui, niin että hurmas minut laulun sulo.
Korpivaaran korkeimmalla kukkulalla oli tuuhean näreikön ympäröimänä tasainen kenttä ja sen keskellä suunnattoman suuri koivu, mikä näkyi penikulmien päähän etäisimpien vaarojen harjanteille ja yli aavojen ulappain.
Päivän Sana
Muut Etsivät