Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
Muuten arveli hän minun menetteleväni parhaiten jos kärsivällisyydellä tyytyisin kohtalooni, varsinkin kun ei minun todistustani saatettu muuttaa eikä kumota, kun täällä pidettiin mitä suurimpana rikoksena ylistää jotakuta henkilöä avuista, joita hänellä ei ollut.
Kun minä erosin hänestä aamulla, hän ihan kylpi kyynelissä, ja se teki niin pahaa minuun. Minä puolestani olisin kyllä tyytynyt kohtalooni, mutta hän on tartuttanut minuun kunnianhimonsa, ja minä kärsin siitä, etten voi hankkia hänelle sitä loistoa ja niitä huveja, joita hän niin haluaa. Ja sitten on meillä pikku Reinemme!
"Mutta taas hääjuhlan kynnyksellä kohtalon käsi tarttuu äkkiä minuun, riistää meidät kaikki ilosta ja riemusta ja vie minut rakastettuni kanssa odottamaan ratkaisua juuri täällä, paikassa, johon kohtaloni on niin läheisesti liittynyt. "Onko se enne? "Tuhoaako minuun liittynyt, salaperäinen kirous ystävänikin, joka on yhdistänyt kohtalonsa minun kohtalooni?
Rohkasen näinikään mieleni ja koetan tyytyä kohtalooni. Päivän valo jo vaikuttaa virkistävästi ja luontokin on hiukan vaihtelevampaa. Ei aikaakaan niin huudetaan Dysseldorfia. Soo, ajattelen mielihyvällä, siitähän ei enää pitäisi olla pitkälti Kölniin, ellei nyt aivan muistini petä.
Sillä koska naiset vielä kunnioittavat minua käynnillään, täytyy minulla olla myös joku nainen, joka pitää emännän virkaa. Mutta täti Mariahan on luvannut tehdä sen. Hänellä on tänään tavallinen, kova päänsärkynsä; minulla ei ole siis muuta neuvoa Kuin uhrata tyttäresi, niinkuin monet muut isät muinais-aikaan tekivät esimerkiksi Agamemnon Iphigenian. Olkoon menneeksi, minä suostun kohtalooni.
Kun nyt vähitellen aloin tulla siihen käsitykseen, etten voisi koskaan vapautua paheesta, niin ei ollut minulla muuta neuvoa kuin tottua siihen ajatukseen, että tuo mato jää ainaiseksi minua kalvamaan, että tuo salaisuus, tuo sisäinen häpeä on erottamattomasti liittynyt kohtalooni.
"Mutta tämä on jo varmaa, sillä minä olen lähettänyt naimakirjaa tuomaan ja viikon päästä ovat sukulaisemme täällä ja me vietämme häitämme". "Hoh! Viikon päästä? Tiedättekö, että silloin on elokuun kolmastoista päivä?" "Minä en ole katsonut kalenteriini". "Oi, Julia! Luvulla kolmetoista on hirmuinen vaikutus kohtalooni.
Ei työni mistään kotoisin, ei hyvää toimissani; Jumalan tahdon hylkäsin, Ihaillen vapauttani; Mun tuskan' epäilyyn mun vei, Osaksein kuolema vaan jäi Ja helvetinkin piinat. Mut luoja sääli armias Mun kohtalooni nurjaa; Hän olla tahtoi laupias, Mua auttaa tahtoi kurjaa; Minulle jakoi armojaan, Sit' ei hän tehnyt suotta vaan; Parastaan tahtoi antaa.
Lukemaan ja kirjoittamaan ja muuta, mitä papin pojille opetetaan, olen oppinut, mutta en koskaan kärsivällisenä kohtalooni tyytymään. Kun tulin partasuuksi, niin minun onnistui päästä vapaaksi ja minä olen lavealti matkustellut pitkin maailmaa. Myöskin Roomassa olen ollut, Karthagossa ja Syriassa. Vihdoin halusin taas juoda Niilin vettä, ja minä palasin takaisin Egyptiin. Miksi?
Mutta sano minulle kuitenkin, minkätähden sinä niin elävästi otat osaa minun kohtalooni? Se vähä raha, jonka minä annoin sinulle pojan kasvatukseksi, ei suinkaan voi olla syynä siihen. Sinulla täytyy olla toinen ja suurempi syy?" "Herra," sanoi Knuutti hitaasti ja pontevasti, "minä olen pitänyt huolta, että teillä olisi miekka itsenne puolustukseksi, jos ryövärit matkalla päällenne karkaisivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät