Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. toukokuuta 2025
Korkea juhla, ihana ilta Oljilla kultasil, Valossa valkeen, ilosen liekin Sumusen yösen kohdus! Ken sua taitaa unohtaa? Ken sun virttes kaikunaa? Ken lapsukaist äitinsä helmas Vajassa Bethlehemin? Metsään keltakiharainen impi Asteleevi kanervaisel maall; Kohden taivast otsa puhdas välkkyy, Katsannossa onpi tyyneys.
Viidassa kuiskaavat kultasten kieltä Impi ja nuorukainen, Vannotaan ijäistä uskollisuutta Koiviston tummas kohdus, Helluntai-yön helavalkean leimues Ja hohtaes korkuuden kiireen. Toiset he karkelos kalliol väikkyy Kimmeän viulun soides; Helisee viulu ja tienohin ympär Ihana kaiku virtaa, Helluntai-yön helavalkean leimues Ja hohtaes korkuuden kiireen.
Mutta aatokses mä arvelevan kuulen: 'Eikö vartoomisen kauvalliset hetket, Eikö aika yhtäpintahinen aina Toki ikävyyden synkeyttä saata Heidän sieluillensa tumman yöseen kohdus? Niin sä kysyt, mutta huomaa: Tyynihinä Autuuttamme vissiä me odotamme, Ilman tuskaa ajan pitkän aikaellen. Vuosi kuni riemuhetki meiltä vierii Vilkkaasti ja toinen helmohimme rientää.
Kaikki sumus, sekamelskas kiirii Silmis yksinäisen kulkijan, Niinkuin koska talven tuisku peittää Pyörteihinsä laaksot, korkuudet, Tahi niinkuin aarnios hän väikkyis, Kohdus humajaavan rautavuoren. Ei hän kuule askeleitans tiellä Eikä metsäs ääntä huhkaimen; Aatoksensa epäilyksen korves Kulkee niinkuin lapsi eksynyt; Kadottanut on hän sieluns päivän, Kadottanut syämmen-ystävänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät