Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Antti nosti vieläkin kättään, nosti reippaasti... Hanna lähti juoksemaan taloon. Uusi yritys oli tehtävä... Väsyneenä istui Kero-Pieti kivellä, ja hänen kasvoillaan oli kärsivän miettivä ilme... Suurin joukko seuramiehiä oli poistunut, jotkut naisista olivat pyörtyneet.
"Suokaa anteeksi, että keskeytän", sanoi Antero uteliaasti, "mitä tehdään oikeastaan sillä uloskaivetulla kivellä ja muralla?" "Niin, siitä on tuo rautatien valli tehty, joka jotenkin jyrkkään putoo Aare jokeen. Vaan tunnelin vaarallisin osa on pohjaisin, sillä siellä olevaa vettä, kuten jo mainitsin, töin tuskin voipi hallita ja ulossulkea.
Kun kauppias Bång kerran illalla, tullessaan eräältä asialta pajasta joen toisella rannalla, kulki sillan ja sahan välisen metsän ohi, heitettiin häntä kivellä päähän.
Hän näkee pääkallon edessään kivellä, kummastelee, miksi se siinä on, miksi se hänelle irvistää ja eikö käärme kohta ilmesty sen silmän kolosta? Nyt ottaa isä kallon käteensä ja menee koivun taa, kumartuu ja ottaa siihen vettä lähteestä.
Opas iski hänelle silmää ja vastasi sananparrella: "Lensin pellolle, noukin hamppua; heitti mua muori kivellä, mutt'ei osannutkaan. Entäs teillä?" "Mitäpäs meillä?" vastasi isäntä, jatkaen salaperäistä puhetta, "iltakirkkoon soitettiin, mutta papin muori kielsi: pappi kylään meni, piru kävi kirkolle". Maljanne, hyvä herra!"
Sakki seisoi aivan yksin. Miihkali etsiskeli silmillään jotakuta, joka olisi osannut auttaa, mutta ei huomannut ketään. Kaikki olivat menneet ihmisvirran mukana niitylle päin. Hän meni ulos ja katseli, ja viimein näkikin jonkun istuvan etempänä kivellä. Hän astui lähemmä ja tunsi tytön, joka oli hänen hääpäivänänsä tullut taloon etsimään kuningasta.
Kivellä istuessaan rupesivat he katselemaan kihlasormusta ja sulhanen otti sen pois morsiamen sormesta. Kuinka hän lie käännellyt, putosi sormus sulhasen kädestä, vieri kiven halkeemaan ja jäi sinne. Sittemmin on aina joka vuosi sama sormus palanut niin kirkkaassa liekissä, että sen on vaikka kuka nähnyt, mutta kun koetetaan ottaa sitä pois, sammuu se eikä sitä koskaan ylös saada.
Hän kysäsi: Onko Teemu kipeä, kun on ääneti kuin ahven kivellä? Kipeä tahi makea, vähän se sinuun koskee, oli vastaus. Lupa kysyä, vaikk'ei vara ostaa; ja siksi toiseksi: olenko minä sinä sinun edessäsi? Sinä Jumalakin on. Minä olenkin arkkipispa, lausui Laasmanni puoleksi leppeällä, puoleksi ivallisella äänen soinnulla. Taikka maarian mun korttipispa.
Hän nousee lavalle, silmänsä sidotaan huivilla, päänsä vyöryy... Se oli loppunsa. Telottaja nosti pään tukasta, näytti sen katsojille... Noin kaunis ei hän ikänä elossaan ollut, sanoi Ilströmi. Samana iltana seisoo Pietarsaaren kirkkomaalla kuun valossa kaksi vaimonpuolta. He hakkaavat kivellä kiveen ja sana "Veljekset" näkee kuu taivaaltaan.
Hanna tunsi myös Varsankalliolle pelastuneet miehet, jotka siinä yhdessä rykelmässä kuohujen keskellä värjöttivät liukkaalla kivellä. Siellä seisoivat Antti ja Paloniemen Juhani ja kaikki muutkin. Ei ollut yksikään vielä joutunut koskeen! Hän alkoi huutaa, ja hänestä näytti, että miehet huomasivat hänet.
Päivän Sana
Muut Etsivät