Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. toukokuuta 2025
Mutta mitä eläviä taulukuvia näytetään tässä? Miksi makaa hän tuossa ja miksi seisot tässä sinä? MARTTI. Ijankaikkisuuden unta hän makaa, ja minä vietän valvojaisiansa. MARKUS. Kuollut? MARTTI. Kruunattuna uhrina. Ja tyhjennetty pullo jalkainsa juuressa näyttää, kuinka hän on kuollut. Ken tiesi vartoa tätä? Sorea Elma kuollut! Kirous ja kiusa! Ja hukkaan työtä tein, hukkaan menetin rahat.
Meidän kolmen kesken syntyi aivan lyhyt, eikä juuri vilkaskaan keskustelu arki-huoneessa paljaine seininen; tämän päätettyä minä astuin huoneeseni ja aloin tyhjentää kapusäkkiäni. "Illallinen syödään kello 9, herra", sanoi neiti Meadowcroft. Hän lausui nämät sanat, juuri kuin "illallinen" olisi joku perheellinen kiusa, johon miehet tavallisesti ovat syypäät, vaan jota ainoastaan vaimot kärsivät.
Ja tämä oli kiusa, joka paisutti eukon sappea yhä enemmin ja enemmin. Tapahtui kuitenkin tuolloin, tällöin, että miehen kärsimys katkesi, ja silloin ei ollut hyvä häntä katsoa vasten naamaa. Vaikenipa eukko äkisti, kieppasi ulos miten jaksoi ja kätki itsensä ometan nurkkiin, suojeleviin soppiin ja soliin.
Ptruu! Seiso, seis! Tuoll' koira on ees, Kuka pienosen tieltäni poi'es veis! Vai niin, Hän on siin'! Hän elää. Hän ontuu. Ei siis olla kiin'! Nyt maalle, heleijaa! On veräjä tuo... Siis siinä kiusa jo alkaa! Mut ken tuolla tulee kuin nopea vuo? Kas, tyttöstä paljas-jalkaa! Oi, kiitosta vaan Nyt lausua saan! Ja lantti on tuossa! Hei, hei, hurrataan! Noin, noin, Ilakoin!
Ma turhaan huudan palkkasotureita, Ja ko'ota koitan noita hajonneita; Jos pettureit' en poistaa olis tiennyt, Mun kahleiss' olis herttuan luo he vienyt. Miehuutta ystävät! Jos elänyt En toivoss' ois, niin täss' en olis nyt. Me kestäkäämme mieheen viimeiseen, Meit' onni kiusaa, kiusa kiusaa vastaan! Viel' linnamme se seisoo murtumatta, Mut kuinka kauan!
Kiusa kiusan päälle viimein mieheltä järjen vie. Liikkumaton niin kuin kivi. Nouse ylös, Antres, ja ollaan ystävät taas! Hän ei hengitä enään. Se on tehty! Toinen laudoissa, toinen raudoissa, niin tämä hääreisu päättyi. Kuollut on hän! Se on tehty! Tulkaat ja nähkäät rikostani suurta. SAKERI. Pysäytä! Mitä on tapahtunut tässä? ESKO. Tulkaat katsomaan vihan ja synnin hedelmiä!
Mut hän ei tule, tässä seison mä Nyt suojatonna, koska lähestyy Mua koetus ja kiusa kamala. Mä, sitä aatellessa, kauhistun. HANNA. Sen tiedän. Meitä kumpaistakin kohtaa Se onni ankara. ELMA. Et tiedäkään. HANNA. Mitä tarkoitat? Meitä uhkaisko vielä joku pahempi? ELMA. Minua. HANNA. Oi, selitä!
KASPER. Oh, pieni asia! Niin tapahtuu aina ja joka paikassa missä sotilasjoukko majailee, ja jos ei juuri niin, murtuupa kuitenkin yksi ja toinen sydän ikävyydestä harmaatakkien perään. Tyttö meni, te otatte itsellenne toisen, asia on autettu sillä. MAURA. Ei ei! Kuulkaat, tahdonpa ilmoittaa kaikki, kaikki kaikki, muuton mun tukeuttaa ikuinen kiusa ja vimma. Kuulkaat.
Siivollisen tytön kamari oli niinikään tyhjä; hän oli epäilemättä karannut vangin kanssa, koska hän, niinkuin tiettiin, useina päivinä oli tiheään ollut hänen puheillaan. Tämä karsi vanhan linnanherran mieltä kovin pahasti, mutta tuskin ennätti hän virkkaa mielikarvauttaan siitä, ennenkuin uusi kiusa ilmestyi.
"Koska ei vieraalle hyvä kelpaa, kyllä tänne kelpaa", sanoi keittäjätär ja kaatoi lasin sisällön omaan suuhunsa. "Se on pieni kiusa", sanoi Elsa, ja siirtyi toiselle puolelle huonetta.
Päivän Sana
Muut Etsivät