Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Kirkolla oli näinä päivinä liikuskellut liikaväkeä yhtämittaa, pappilassakin oli ollut juoksua ja touhua aamusta iltaan, kun kirkkomiehet siellä ajoivat asioitaan yhdellä tiellä kirkolla käydessään. Varsinkin lauvantaina ihan kihisi rahvasta teillä ja pihamaalla ja rekiä oli rivittäin pitkin seinämiä ja aitovieriä.
"Enhän tokikaan; milläs sitten Rusko kärpäsiä huiskisi tulevana kesänä . Kyllä minä jouhia saan, kun ma käyn ensipyhänä kirkolla", vakuutteli emäntä. Kun hän kirkolta palasi, oli hänellä aika kääry jouhia mukanaan. Pian olivat ne punotut ansoiksi ja viritetytkin metsään. Nyt rupesi tulemaan lintuja niin paljon, että emännän täytyi kaksikin kertaa yhdellä hakukerralla kantaa niitä kotiinsa.
Ja »kirkolla» käymiseen se useilta jäikin, vaikka »kirkossa» olivat käyvinään ja kotiin tultuaan sanoivat terveisiä »kirkosta». Se se oli lähtiessäkin olevinaan tärkeintä asiaa, mutta kuta enemmän kirkonkylää läheni, sitä pienemmäksi painui mielessä kirkko ja sitä isommaksi kasvoivat maalliset asiat ja kauppamiehen puoti.
"Elä lähetä sinne paperiasi", sanoi rovasti, "sinne tulee vanhempia hakijoita ainakin yksi." Reen ratinaa kuului ulkoa ja luultavasti Palikkamäen Asarias silloin lähti pois pappilasta. Parin kymmenen vuoden paikkeille oli jo Kalle Ahonen ollut mökin miehenä Kannaksen mökissä, mut ei vielä kertaakaan hän ollut yökunnissa kirkolla käynyt.
"Mutta, ettekö, herra rovasti, tavannut Schyvallia?" kysäsi kohta Nivalinkanen; "hän on tullut ja on parhaallaan kirkolla". "Tullutko?" virkahti rovasti. "En minä ole häntä tavannut. Vai on hän viimmeinkin tullut. Tiedättekö milloinka hän tuli?" "Tottahan sen tiedän, kun yhdessä vast'ikään tulimme. Hän poikkesi kappalaista tervehtimään, ja sanoi kohta tulevansa isoon pappilaan".
Ollaksemme täysin avomieliset täytyy meidän tunnustaa, että kirkolla oli melkoiset tulot sakoista, jotka tuomittiin kaikenlaisista rikkomuksista, mitä kaikennäköiset henkilöt eri sukupuolista ja kansanluokista sattuivat tekemään. Vuosisatojen kuluessa vilisee kupari-ja hopeataalareita, joita siten kerääntyi pelastamaan asianomaisia pelätystä jalkapuusta, locus peccatorum.
Sen unen nähtyäni kielsin Anttia lähtemästä, mutta se ei totellut. Ylpeästi vain sanoi, että unet ovat öitä myöten, näkijät unien jäljissä. Ensi lauantainako hänet sitten haudataan? Niin... Komeassa kukitetussa arkussaan kuuluu Antti jo olevan ja lauantaina puolenpäivän aikana on kirkolla, jonne mekin lähdemme näkemään.
Mutta sikäli hän ei ollut vielä ihan erillänsä asiasta kuin hän kotiinsa tahtoi palata vasta kaiken lautakunnan ja kansan kuullen syyttömäksi julistettuna miehenä, ja sentähden hän oli aina tulostansa asti kirkolla odottanut oikeuden kokoutumista.
Pitää kirkolla käydessä ostaa kauppiaalta kengät. Tuossa ovat minun kenkäni, jotka olivat paikattavina. Ovat nämä kuitenkin somemman näköiset kuin tuollaiset saapaslottanat. KATRI. Kyllä minä Erkin mökille näinkin vältän. ANNI. Mutta voi sattua joku pulska tukkipoika. KATRI. Ei vie rinnastani rauhaa! PIETOLA. Niinpä tosiaan! ANNI. Ei sitä tiedä, mikä tauti tapaa, mikä kuolema kohtaa.
Tämä hyppäsi ehdottomasti askeleen takaisin Erkin nähdessään ja työnsi erään jääkärin eteensä suojaksi, sillä hän oli kyllä taistelussa Juvan kirkolla nähnyt ettei taistelu Erkin kanssa ollut leikkiä. "Ah", huusi Erkki ja hyökkäsi katteinin päälle, "nyt et pääse käsistäni, konna!" Näin sanoen yritti Erkki syöstä Rosovskin kimppuun, mutta jääkäri asettui hänen eteensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät