Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Joukossa oli kuitenkin sellaisiakin kasvoja, jotka näyttivät olevan kotoisin taivaan mailta, kasvoja, joita kirkasti yliluonnollinen hymy ja joissa ei saattanut huomata vähintäkään pelkoa. Tuon tuostakin nostettiin jossakin kummia huutoja: ihmiset puhuivat uskonhuumauksessaan käsittämättömiä sanoja käsittämättömillä kielillä. "Herää sinä, joka makaat!" kajahti jostakin luolan pimeästä nurkasta.
Nuo kasvot tulisivat ehkä aikain ja vuosien kuluttua näyttämään liika mustilta, mutta nyt niitä kirkasti ensimmäisen nuoruuden lempeä loisto. Niemen takaa kiiti nuolen nopeudella esiin vene, jossa istui yksinäinen tyttö ja lauloi alun seuraaviin säkeihin: Suruinen on sydämein ja rinta rauhaton, kuin kuohuva kosken laine. Mutta silloin hän huomasi rannalla ratsastajan.
Niin todellakin! näen selvästi pienen kaaren alkua. Ja tiedäppäs: kun se on kasvanut ja sinä olet tullut terveemmäksi ja tietysti ihosi on muuttunut selkeämmäksi, niin luulen sinun olevan oikein kauniin.» «Oi, sitä en milloinkaan voi uskoa!» lausui Leonore huoaten samalla kuin toivon hymy kirkasti hänen kasvojansa.
Silmänsä suihkaisivat kuohuvaa veden pintaa, jota soihdun valo kummallisesti kirkasti. Tästä kääntyivät katsastamaan luolan seinuksia.
Miksi hänen tarvitsi huolehtia siitä, kuinka tämä vieras olento jaksoi kestää yksinäisyytensä? Niin karaisi hän itseään, sillä hänen sydämensä sykki sangen levottomasti... Ja kun hän saapui Kissanportaan päähän, näki hän toiselta puolelta pensasten takaa tutun olennon, jonka laskeutuva aurinko kirkasti kultaisella hehkullaan. »Regina!» huusi hän. Mutta olento ei liikahtanut.
Onnellinen hymyily kirkasti vanhuksen kasvoja ja niin sanomattoman suloinen tunne viemisti hänen sydäntään. Hän heräsi hän ei ymmärtänyt miksi, vaan hänen täytyi nousta vuoteeltaan, rukoilla ja kiittää Jumalaa, joka oli viimein kaikki hyvin päättänyt. "Sinä sen olet tehnyt, kaikkivoipa, en minä, heikko nainen mitään voi." "Armahda minua!" Aamu koitti; kirkas, suloinen talviaamu.
Silloin kaikki hämmästyivät Jeesus tunnettu hyvästi Jokaiselle Natsaretin Pienoisessa kaupungissa Häntä Josefin pojaksi Sanottihin siihen saakka Työssä nähtihin alati: Veistämässä, sahaamassa Työtä puusepän tekevän Nyt hän nousi opettajan Sijalle ja pergamentin, Käärön kullan kirjaellun, Avasi ja etsimällä Löysi paikan Esajasta, Luki silmät säkenöivät Hengen tulta taivaallista Kasvot kirkasti ihana Pyhä rauha jumalainen
Päivän Sana
Muut Etsivät