Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. lokakuuta 2025


"Ja muodit lähtevät yhtä puhtaasta lähteestä", huusin minä kirjoituspöytäni vierestä". "Voi meitä, Jenny! Nyt isäsi on kuullut kaikki lörpötyksemme!" oli ensimäinen huudahdus, jonka sitte kuulin, ja samassa silkkiset lentimet alkoivat liehua ja koko joukko surahti kirjoitushuoneeseeni. "Oh, te olette kovasti häijy, mr Crowfield", sanoi Kolibri ja lehahti kirjoituspöytäni nurkalle.

"Muistan", vastasi hän hämmästyneenä, "mutta mitä yhteyttä sillä voisi olla meidän viinimme kanssa? "Enemmän kuin luuletkaan", vastasin minä, mennen kirjoituspöytäni luo, josta otin Bolton'in kirjeen ja annoin sen Evan käteen. "Lue tämä kirje, ystäväiseni, ja sano sitte miten teemme". Hän otti kirjeen ja alkoi lukea sitä naisellisella uteliaisuudella; minä menin ulos huoneesta.

"Jää sinä huoneisin, Roosa", sanoi hän, "sinä et voi ulkona kuitenkaan mitään auttaa, Pane tavarasi kokoon; hopeakalut, koristukset ja mitä muuta et mielelläsi tahdo jättää tulen uhriksi, ja sitten mene minun kammariini; tässä ovat kirjoituspöytäni avaimet; laatikossa vasemmalla puolen tiedäthän ovat tärkeät paperini. Ja nyt, työhön!" Turhaan koetti Roosa pidättää häntä.

He hylkäsivät kirjoituspöytäni ja panivat sen nurkkaan häpeämään, he työnsivät syrjään vanhanaikaisen lepotuolin, joka vuosikausia oli ollut äidin valtaistuimena; karkoittivat työpöydän ja suuren parsimakorin, ja kaikki tapahtui siitä syystä, ettei uusi ja vanha sulannut toisiinsa. "Meillä ei ole mitään vierashuonetta", sanoi Jenny kerran.

Kaikki sanovat, että tänään tulee hauskaa; mutta jos he tietäisivät, kuinka vähän iloa he tuottavat minulle vetäessään minut pois kirjoituspöytäni äärestä, niin ei heillä varmaan olisi sydäntä sitä tehdä, sillä kaikki ovat minulle niin hyviä ja kohteliaita. Jalo ystäväni, minä odotan levottomalla kaipuulla vastaustanne, jossa saan tietoja teistä itsestänne sekä hänestä.

Hän tuli suorastansa minun kirjoituspöytäni ääreen ja istautui viereheni. Minä katselin häntä suurimmalla ihmetyksellä ja kummastuksella. Tämä ilmiö lehahti nauruun, tarttui käteeni ja lausui: "Katsos tänne nyt Harry, etkö tunne minua? No, jos niin on, ystäväiseni, niin olet sinä nyt tilaisuudessa päästä tuttavuuteeni.

Tässä suuressa työhuoneessa löysin joka aamu uudelleen samat mielikuvitukseni luomat henkilöt, jotka yhtä elävinä kuin todelliset ihmiset ryhmittyivät kirjoituspöytäni ympärille. Tämä vimmattu työ hallitsi minut aivan yksinvaltiaana.

Minun kirjoituspöytäni oli laivaveistämönä Artturin uudelle laivalle, tallina Tommin kirjavalle hevoselle ja vaunuliiterinä Kaarlon uusille ajopeleille, kokonaisen paperinukkearmeijan majaillessa äidin sohvan nurkassa. Vähitellen seurasi pienokaisia lauma kotieläimiä leimuavan takan ääreen.

Tai ajattelin vastaista purjevenhettäni, jonka sisustus oli minulle pienempiin erikoisuuksiin asti selvänä. Näin kesällä. Mutta syksyllä oli tulevaisuuden kuva jo toinen: Tärkeätä oli kaikissa tapauksissa lämpimät, korkeat, aistikkaasti sisustetut huoneet. Kirjoituspöytäni painava, viheriäverkainen tulisi seisomaan vapaasti melkein keskellä huonetta.

Mitä hyödyttävät minua nämät monet vuodet, jolloin olen tehnyt kirjoituspöytäni ääressä työtä kuin viheliäinen orja tuon pelkän jokapäiväisen leivän tähden? Miehen pää-määrän pitää oleman jotakin, josta hän saattaa olla ylpeä. Mutta kirjanpito voi mokoman syitä ylpeilemiseen!" Minette ei vastannut mitään. Mies oli puhunut tavallisella murisevalla äänellään puoleksi itsekseen.

Päivän Sana

pilvilinnat

Muut Etsivät