Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Siististi sisustettu huone. Oikealla sohva, jonka edessä on pöytä. Vasemmalla kirjoituspöytä konttorikirjoineen. Seinällä hintaluetteloja, muita papereita ja suuri avain. Vasemmalla perällepäin avonainen ikkuna, josta pilkistää kesäinen maisema. ENSIMM
Kun aloin aivastella kovin kiihkeästi, niin että kirjoituspöytä huojui peloittavasti allani, arvelin että nyt oli aika laskeutua alas tuolille, tarttua kynään ja sydämeni tulvan sanoissa kohista antaa. Olen aivan vakuutettu, että silloin olisin voinut panna paperille semmoisen talvitunnelman, että moista ei oltu ennen kuultu, mutta ikävä sattuma sen sillä kertaa esti.
Ummehtunut, kellarintapainen ilma tuulahti vastaani; en voi kuitenkaan sanoa, että ilma olisi ollut suorastaan kostea. Huone, jotenkin iso, näytti olleen isännän työhuone, koska siinä oli isonpuoleinen kirjoituspöytä. Astuin läpi tämän huoneen ja tulin melkein samanlaiseen, mutta vähän pienempään huoneeseen, joka, kuten myöhemmin huomasin, oli pojan huone.
He laskeutuivat jyrkkää rappusta myöten alas pieneen huoneeseen, jossa oli yksi ainoa ikkuna, kirjoituspöytä ja muutamia tuoleja. Tirehtööri istahti. Raskaita, raskaita velvollisuuksia, sanoi hän kääntyen Nehljudofin puoleen ja ottaen taas esille paksun paperossin. Te olette nähtävästi väsynyt, sanoi Nehljudof. Koko tämä virka väsyttää minua, hirveän vaikeita velvollisuuksia.
Vaan ei edes sitä tarvittu; nopea juokseminen kirjastossa ja isäni vimmastunut huuto ilmoittivat minulle, että herra Claudius vastuksetta oli päässyt sisään. Avain väännettiin lukossa ja ovi heitettiin seljälleen. Mikä näkö! Savupylväitä ja niiden välillä korkealle kiitäviä liekkejä ja säkeniä aaltoili tuttavassa nurkassa, jossa isäni kirjoituspöytä seisoi.
Oikealla puolella sohva ja sen edessä pöytä, jolla on kukkiva ruusupensas. Vasemmalla kirjoituspöytä. Tuolilla sen vieressä pari sjaaleja. Ovi oikealla ja vasemmalla. Perällä kaksi ovea, joista oikeanpuoleinen on avonainen ja vie lasiverandalle, jossa myöskin on kasveja, niin ettei huoneesta verandalla olevia henkilöitä selvästi voi eroittaa. Ensimmäinen kohtaus. Neiti Kortman. Liisi.
Aurinko paistoi punaraitaisten uutimien läpi Anna Hemmerin huoneeseen. Se oli kodikas ja lämmin huone. Pyöreä pöytä keskellä lattiaa ja sen ympäri pari korituolia ja vanhanaikuinen, matala kiikkutuoli ilman sivupuitteita. Seinän vieressä sohva ja kirjakaappi. Toisen ikkunan edessä suuri, mukava kirjoituspöytä.
Se oli erinomaisen soma ei niinkuin täysikasvuisen naisen, vaan niinkuin lapsen uni siitä omasta huoneesta, jota hän tahtoisi saada ihmeen kaunis, viileä ja siisti; siinä oli seinäpaperit, joihin oli kuvattu ruusuja, mäkikieloja, lintuja ja perhosia; musliini-akuttimia, sidotut ylös kauniilla nauhoilla; pieni kirjakaappi, joka näytti olevan hyvin varustettu, ainakin nidoksiin katsoen; kaunis pieni, ranskalaisilla koristuksilla varustettu kirjoituspöytä, joka näytti niin uudelta ja tahraamattomalta, ettei sitä luultavasti oltu paljon käytetty.
Hän meni seinän luo, jonka vieressä kirjoituspöytä oli, veti syrjään silkkisen esiripun pienestä sametti-puitteella varustetusta maalauksesta ja huudahti riemullisesti, osoittaen sitä: "Katsokaa! eikö se ole kaunis?" Kenelm oli luullut saavansa nähdä maisemankuvaa tai laatukuvaa tahi mitä muuta tahansa paitsi sitä mitä hän näki se oli Blanchen kuva, sen poikaisena ollessa.
Yhden seinän täytti kirjakaappi, sisältävä parisen sataa nahkakantista folianttia; toisen seinän ääreen oli kasattu kaikenmoisia kaluja, joista tähteintutkijan tahi kemistan meidän päivinämme olisi vaikeata sanoa, mihin niitä käytettiin. Keskellä tätä paksujen ikkunaverhojen pimentämää huonetta seisoi iso kirjoituspöytä, täynnä kirjoja ja käsikirjoituksia.
Päivän Sana
Muut Etsivät