Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Hän, joka oli ajanut voudin pakoon. Nyt Gunhild sen käsitti. Hän, joka oli voudin karkoittanut, karkoittaisi myöskin voudin tyttären. Bård ei tahtonut tulla hänen luokseen, hän oli kavala ja pelkuri, halusi vaan päästä hänestä. Bård halusi päästä hänestä. Gunhild veti henkeä. Hän kävi merkillisen tyhjäksi. Purot alkoivat kohista ja kuohua ylhäällä harjulla.
Hänen äänensä on mielenliikutuksesta sortunut ja tulee kuin syvältä maan alta. Käytävässä on tähän saakka ollut hiiren hiljaista. Nyt alkaa sielläkin kohista ja paukkua, toverini viskaa palttoon päälleen, juosta vauhottaa ympäri koppia, puuskuttaa ja lausuilee käsittämättömiä sanoja.
Kun aloin aivastella kovin kiihkeästi, niin että kirjoituspöytä huojui peloittavasti allani, arvelin että nyt oli aika laskeutua alas tuolille, tarttua kynään ja sydämeni tulvan sanoissa kohista antaa. Olen aivan vakuutettu, että silloin olisin voinut panna paperille semmoisen talvitunnelman, että moista ei oltu ennen kuultu, mutta ikävä sattuma sen sillä kertaa esti.
Tuuli alkoi kohista, kuljetti pilviä, joista sade romahti. Väki hävisi katon alle. Sakris istui yhä kynnyksellä. Kyyneleet valahtivat Sakris Kukkelmanin keltaisille poskille, kun hän muisteli onnen aikoja ... huoletonta, kirkasta kesää, jonka hän oli viettänyt Nelman kanssa. Vuoteellaan hän loikoi, polvet pystyssä, nälistyneenä, huohottaen, kipeänä.
Nousseeko meille enää milloinkaan... He hiihtävät rannalla olevan kiviröykkiön luo, heittävät taakat olaltaan ja istahtavat kukin kivelleen. Kohtahan sanoivat tuolla lappalaiskylässä perillä oltavan. Tätä joen pohjaa kun hiihdetään, niin alkaa koski kohista. Kosken kahden puolen vaarat kohoavat, siinä on kylä, ja siinä se asuu. Niinhän neuvoivat.
Päivät pitenevät kevään tullen, yöt lyhenevät, eivätkä peikot päivällä ahdista niinkuin öillä. Mutta silloin alkaa Kontokoski kohista, päivä päivältä yhä kovemmin, kevätvesien paisuessa. Voudista on, kuin kaikki sydänmaan vesien vihat siinä kiehuisivat ja hänelle kiukkuaan keittäisivät ja kuin tuhotun tytön ääni hänelle siinä kostoa huutaisi.
Ota uni päällesi ja näe unta pitkät hiukset liekehtien liehuen takana ja kädet suonenvetoisesti väännettyinä! Haa syvenny sydämesi tummanpunaiseen verisuoneen, ihminen, ja anna sydämesi tulvan sanoissa kohista!" Minä tunsin jo aivan tunnelmien esimakua. Päätin seurata hänen neuvojaan, s. o. syventyä sydämeni tummanpunaiseen verisuoneen ja nousta itsessäni kuin synkkä metsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät