Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Te haluatte tietää, miksi minä punastuin, kun huoneeni ovet avattiin, miksi en ymmärtänyt vastaanottaa vieraita ja täyttää vierasvaraisuuden vaatimuksia." "Niin, niin", vastasi Nastjenka, "sitä juuri halajankin. Te kerrotte sangen hyvin, mutta ettekö voi kertoa vähemmin kauniisti. Te kerrotte niinkuin te kirjasta lukisitte."

Mutta mjehengin mukoman Arvo pelehtyy piangin Kaunis sanoma katoopi, Koska kirjoja pahoja Vejsujakin vjekkahita Kansan käsihin paneepi: Sillä kirjasta kokoopi Lujan päätöksen lukia Pännä mjehen mjelestäkin, Eikä ensin tutkistele: Ljekkö leikki leuvoisansa Vainko valanee vakuutta; Tavan tottuneen pitääpi Seuraa vanhojen sanoja.

Tässä piirongissa oli taaksepäin väännettävä laikka, joka aukeni ja alas laskettuna sopi pulpetiksi ja jonka takana oli iso, nelitaitteinen painos Fox'in Martyrein Kirjasta.

Sanat eivät ole itsessään mistään arvosta, mutta aatteessa on jotain, joka minusta oli omituista ja teki niin syvän vaikutuksen minuun että päätin kopioida runo itselleni, ja tämä jäljennös on tavalla tahi toisella joutunut lehtien väliin yhteen niistä kahdesta kirjasta, jotka otin mukaani kotoa." "Mitä kirjoja ne ovat? Minä panen vetoa siitä, että ne ovat runoelmia " "Väärin arvattu!

Paraita se on sinne pistänytkin: Kettusen ja Topian, minun entisen renki-vetelykseni". "Sepä kaunis poika, tuo herra maisteri Kokka!" sanoi rovasti antaen naapurillensa velkakirjan lukea. "Samallaisia konnan-koukkuja kuin lukiossa ollessaankin", sanoi Schyvall matalammalla äänellä rovastille. "Ja ennen ette ole hiiskuneet sanaakaan tuosta kirjasta. Miksi ette ennen ole ottaneet sitä puheeksi?"

Hän nosti silmänsä maalauksilla varustetusta kirjasta, joka oli kotvan aikaa kiinnittänyt hänen huomiotansa; hän taputti käsiänsä, ja nubialainen orja tuli esiin, joka, laskien käsivartensa ristiin rinnallensa, kumarsi äänetönnä isäntänsä edessä. "Kuinka meidän hebrealaisen pojan laita on, Almaschar?" "Isäntä, kuume ei ole palannut.

Kun hän sitä paitsi kokosi vanhoja rahoja on ihmeteltävää kuinka hänen pienet tulonsa niihin riittivät, varsinkin kun hän useastakin kirjasta, jonka hänen tottunut silmänsä oli havainnut kallisarvoiseksi, maksoi hyvän hinnan, vaikka hän tosin palkkioksi kirjansitojatoimestansa sai useimmat rahatta.

Tila kylässä on kyllä tullut hiukan paremmaksi sitten kun minun asettamani koulumestari on siellä tehnyt työtä viisi vuotta. Lapset ovat tällä aikaa oppineet lukemaan välttävästi ja säännöllistä jumalanpalvelusta on pidetty joka sunnuntai. Minun tullessani Siperiaan oli kylässä vaan yksi tai pari miestä, jotka osasivat lukea kirjasta, kuitenkin kovin kehnosti.

Laivanhylky siinä näkyy myrskyisten laineiden heittelemänä; kuu katoaa mustien pilvien taakse; rannalla temppelin raunioiden keskellä istuu mahomettilainen kaunis synkännäköinen olento katsellen, ulapalle. Minä katselen sinne myöskin; miellyttävä väristys valtaa minut. Parempi, ihanampi on suurenmoinen raunio, kuin pieni, tyhjä onni! Minä pidän siitä kirjasta.

Leikin ei kuitenkaan annettu tositöitä häiritä, sillä rukkiukko painoi oppilaittensa mieleen syvälle oman elämänsä ohjeen, jonka hän oli lainannut eräästä kirjasta ja joka kuului: "Työ ja taistelu, käskyt on Herran, Eloa on työ, mut' laiskuus kerran Häpeähän saattaa Ja kuolemahan kaataa."

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät