Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. syyskuuta 2025
Olisin lähettänyt puhtaaksi kirjoitetun paperini, mutta en löytänyt, eikä ollut aikaa toista kirjoittaa`. Castrénille. Helsingistä 13 Tammik. 1848. Jaloarvonen Herra Tohtori! Vahinko oli, kuin en viimeisessä kirjassa saanut kirjoittaa` suuresta halustani, tulla` itse Sibiriaan ja Korkeaan Aasiaan Suomalaisien jälkiä, jäännöksiä j.n.e. hakemaan.
Ystäväni Pitferge oli istuutunut minun viereeni, ja hänen pienet hehkuvat silmänsä vilkkuivat koko seurakunnan ylitse. Hän oli siellä, sen rohkenen uskoa, enemmin uteliaisuudesta kuin hartaudesta. Kello 11,30 nousi kapteini seisomaan ja alkoi jumalanpalveluksen. Hän luki Englannin kielellä yhden luvun Vanhasta Testamentista, kymmenennen Moseksen 2:ssa kirjassa.
"Mitä olet tehnyt?" huusi Peregil, vähän hengähdettyään, "Alkaldi ja ne kaksi muuta miestä ovat holviin haudatut." "Se on Allahn tahto!" vastasi Maurilainen, partaansa pyyhkäisten. "Sallimuksen kirjassa on kirjoitettuna, että he pysyvät tenhottuina, siksi kunnes joku seikkailija tulevaisuudessa purkaa noituuksen. Tapahtukoon Jumalan tahto!"
Omituista onkin nähdä hellän, rakastettavan, jota olemme oppineet kunnioittamaan rauhan sanansaattajana, äkkiä muuttuvan, kun hän muistaa jotakin, joka, jopa aikoja takaperin, haavoitti hänen sydäntänsä. Mepä hämmästymme niinkuin se, joka kaunista tarua lukiessaan, käännettyä kirjassa lehden, lukee jotakin, jota hän ei olisi voinut aavistaa.
"Iloo ei ole Jumalata, Jumalata ei ole rauhaa!" Uskoen tätä pää-ajatustansa kunnioittivat he Jumalaa iloisella mielellä, ei ainoastaan Pyhänsä Raamatussa, vaan myös kaikessa siinä hyvässä, ihanassa ja ihmeellisessä, jota saamme lukea luonnon isossa kirjassa.
Tällä kertaa aion rikkoa arvostelijavelvollisuuksiani vastaan. Arvostelijana olisi velvollisuuteni kertoa, mitä kirjassa tapahtuu, sanoa, onko se hauska vai ikävä, onko se jännittävä vaiko pitkäveteinen, onko se »lupaava esikoinen» vaiko jo »enemmän kuin lupaus». Kaikesta tästä en sano mitään. Kirjasta voi sanoa niin paljon mieltäkiinnittävämpääkin.
Erinomattain valtaavat ne Nishnei Novgorodin paikkuvilta lähtein Kasaniin päin, jolla välillä niitä tavataan Wolgan eteläpuolellakin. Tältä kohdalta itäpohjasiin sekä pohjasiin päin löytyy aina ko'olta Suomalaisia nimiä, erinomattain niissä paikoin, joista Tohtor Castrénkin 1844 vuoden aikakautisessa kirjassa Suomi nimiä lu'ettelee.
Niistä sanotaan kirjassa Ritters Erdkunde: "Alle diese Gräber, wo sie geöffnet wurden, immer zeigten sie in Einrichtung wie in Inhalt so grosse Analogieen, nach Localiteten nur modiflcirt, dass man wol auf den Gedanken kommen konnte, sie einer und derselben verschwundenen Nation zuzuschreiben."
"Kai isä nyt kotona on?" sanoi hän haparoiden kirjassa. "Kyllä hän kotona on, sillä hän makaa sängyssään". Lukkarin jalka koski jo kynnykseen ja hän tomutti hiukan nuttuansa kun kuuli surkean huokauksen ja Per seisoi siinä, nojautuen luudanvarteen, silmät maahan luotuina ja takki silmille vedettynä.
Sanotaan, että jos organismilta jotain yht'äkkiä kieltää, johon se on tottunut, niin usein tapahtuu, että joku piiloutunut taudinsiemen irtautuu ja tekee kummia. Niin jossain kirjassa sanotaan... Kuinka kauan hän on ollutkaan polttamatta? Likemmä kaksitoista tuntia... Kuka ties?... Ehk'ei se nyt kuitenkaan niin pian... Mutta ainakaan ei ole syytä kauemmin...
Päivän Sana
Muut Etsivät