Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Jos siinä on perättömiä, niin se rehellisesti on oikaistava yhtä julkisesti kuin Suometar sen asian nyt on esiin vetänyt; mutta jos ei, niin ainakin minä en sitä ensinkään kärsi, että sillä lailla häväistystä saada semmoisesta asiasta, jossa se ei varmaankaan ole muuta kuin kipeän koston salasyrjäistä pistämistä.
Everstillä oli piiska kädessä, ja sillä hän huimasi poikaa käteen, niin että kortteli putosi maahan. »Tällä kertaa pääset näin vähällä, mutta älä vain toiste tule varastamaan», sanoi eversti ja meni oikoisena taaksensa katselematta komeaan kartanoonsa, tuntematta, että tuon köyhän pojan sydän oli särkymäisillänsä. Junno kiirehti kipeän äitinsä luo.
Kello on vasta kymmenen ja Sölden'ille on ainakin kolmen tunnin matka. Vasta kymmenen! kertoi Wappu itsekseen ja hengellinen sääli häntä kun istui siinä niin hiljaa, kädet ristissä helmassaan, sill'aikaa kuin tuskastunut sydämensä sykki niin, että melkein kuului. Pappi kumartui kipeän yli ja koetti hänen päätään ja käsiään. Minusta sinä voisit rauhoittua, Wappu, tämä ei ole kuolevaisen näköinen.
Mamma pelkäsi tyhjää. Eipään se Aili hukkunut". Mutta Lillin silmät olivat pyöreinä ja hätäisinä josko Aili kuitenkin kuolee, kun näki sen olevan niin kovin kipeän ja mammankin näki olevan niin murheissaan ja huolissaan. Rovastinnan tämän päiväinen elämä oli kun unta. Aivan kuin pahaa unta, mistä herättyään iloitsee, että se oli unta.
MAIJU. Olen jo moneen kertaan lukenut »Isä-meidän» ja »Herra siunaa meit' ja auta». SILJA. Vedä sitten peite korviesi yli ja makaa hiljaa, niin uni kyllä tulee. Näes, kun Villekin jo nukkuu. MAIJU. Enkö minä mahtuisi sinne Villen sänkyyn? Jalkopäähän? SILJA. Ethän sinä, hyvä lapsi, tähän mitenkään mahdu. Herättäisit vielä tuon kipeän raukan.
Metsänvartija oli pyytänyt saada tänne tuoda kipeän amtmannin rouvan. Nyt otti hän tuon heikon pienen olennon ikäänkuin lapsen käsivarrellensa ja kantoi hänet rappuja ylös alttaanihuoneeseen, jossa juhlallisesti valmistettu aamiaispöytä odotti saapuneita. Tästä päivästä alkoi hauska ja hupaisen seuraelämän aika kartanossa.
Oli ollut aika, jolloin tämä olisi antanut puolet kaikesta omaisuudestaan saadakseen nähdä vaan ainoankaan onnen hehkun tuon rakastetun olennon otsalla, tänään näki hän vaimonsa loistavana ilon ylimmällä portaalla, ja tunsi kipeän pistoksen sydämessään. Yrjö huomasi selvään, ett'ei hänellä mitään osaa ollut Annan iloon.
Muutamat tuskalliset ja pitkät päivät kuluivat, ja kaikki toiveet pojan pelastumisesta näyttivät haihtuneen. Oli ilta. Lapsi oli jo kolme päivää ollut sairaana. Kynttilä paloi huoneessa, johon Liisa oli muuttanut armaan kipeän lapsensa.
Kaikki, mitä välillä oli, oli ollut pahaa unta. He kaksi kuuluivat yhteen. Eikä hän voinut käsittää ollenkaan, mitä Muttilalla saattoi siinä heidän joukossaan olla tekemistä. Sitten muisti hän sen, ja tunsi jälleen kipeän, tuskallisen piston sydämessään. Mutta sehän oli jotakin tilapäistä! Senhän täytyi olla jotakin ohimenevää.
Hän sanoi: Minä pelkään pahoin, että se tyttöriepu kuolee kotiin mennessään, kovin oli kipeän näköinen. Nyt vasta muutkin tytöt huomasivat, että Hilma oli poissa. Eihän se meistä sairaalta näyttänyt, vastasivat toiset tytöt. Vai ei! Kovin hehkuivat kasvot, ei se ollut oikeaa punaa! Käärmeen myrkky saattaa myöhemminkin pöhöttää ja tappaa. Kyllä minä tiedän, höpisi Marketta.
Päivän Sana
Muut Etsivät