Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Ja vähän aikaa istuttuansa hän nousee ja sanoo rohkasevasti: »no, nyt minun täytyy kiirehtiä toisten sairaiden luo, niitä on paljon.» Jättää hyvästit, istuu rekeen, kuski napauttaa pitkällä pystypiiskallaan hevosta ja lumipölynä he tuprahtavat näkyvistä.
GREGORIUS JUHONPOIKA. Suokaa anteeksi, herra, minun täytyy kiirehtiä NIKOLAUS PIISPA. Niin, tehkää niin, kunnon läänitysmies; Dagfinn Bonde on niin pahan-ilkinen. Kuinka täällä kerrassaan tuli hiljaiseksi. NIKOLAUS PIISPA. Kuningas meni. SKULE JAARLI. Ja kaikki miehet seurasivat häntä. NIKOLAUS PIISPA. Kaikki, paitse meitä. SKULE JAARLI. Suurta on olla kuningas. Tahdotteko sitä kokea jaarli?
"Oo ehk' ei olisi aivan mahdotointa", vastasi Marit ja katseli häntä. "Olkoon siis päätetty, kahden vuoden perästä minä tulen ja silloin häitämme vietetään. Vaan nyt minun täytyy kiirehtiä pohjoiseen päin, minun pitää olla tunturin toisella puolella k:lo 12". Ja mies antoi Marit'ille kättä.
Ja kun nyt tuli sisään kolme imettäjää, jotka alkoivat levitellä ruokavarojaan pöydälle, ja kun samalla keittiöstä kuului, kuinka vimmatusti herra Broquette hakkasi käsillään neljättä opettaakseen tätä pysymään erillään liasta, niin alkoi Constance kiirehtiä seuralaistaan lähtemään. Mutta ennenkuin hän nousi vaunuihinsa, seisahtui hän käytävälle ja näytti miettivän viimeksi kuulemiaan sanoja.
Koulumestari tuli vaivalloisesti liikkuen, mutta nähtävästi kokien kaikin mokomin kiirehtiä. Tupun suu meni veitikkamaisesti hymyyn, kun hän huusi mestarille, joka aikoi ohitse rientää heitä huomaamatta: »Ramman ei pidä sotaan käymän, eikä sokean toista taluttaman, sillä he molemmat häpiään tulevat.» »Ole vait' ja pidä suus kiinni!» Koulumestari seisahtui huomattuaan miehet.
MAIJU. Niin, ei siihen olisi paljo tarvittu. Saatte uskoa. TEUVO. Mutta meidän täytyy nyt kiirehtiä, ettemme myöhästy. Tunti aikaa vaan enää. MAIJU. Taivas! Niin, tunti aikaa vaan enää. TEUVO. Minä lähden toimittamaan asioita. Tulkaa te ajoissa junalle, vai poikkeanko noutamaan? MAIJU. Ei, ei, paremmin pääsen täältä pujahtamaan yksin. TEUVO. Sitä juuri arvelin. Hyvästi nyt sitten niin kauvaksi.
Mitä ne noin yhtä mittaa sitä huudattavat? kysyin minä lähimäiseltäni. Taitaavat kiirehtiä sitä Hovin herroo, sain vastaukseksi. Minä vähän kummastelin tätä kaunista kansallista tapaa, jota en ollut vielä muualla Suomessa tavannut, mutta kysyin kuitenkin, mikä oikeus hänellä oli tuolla Hovin herralla odotuttaa itseään.
Lampilaan tullessaan ajatteli hän viipyä talossa niin kauvan kuin iltamassa ehkä jäähtyisi lumi siksi, ettei olisi sukseen niin takkala, jolloin heti lopettaisi matkansa, mutta nyt tunsi halun kiirehtiä kotiin, halun, joka oikein taikavoimalla veti kotia kohti ja teki koko olennon keveäksi, että tuntui kuni lentoon riitelisi.
"Sitten täytyy kiirehtiä!" virkkoi hän luoden silmänsä taivasta kohti. Hetkisen perästä hän vielä toisti: "Mikä taiteilija meneekään maailmasta!" Samassa kuului kavioiden kapsetta: sadanpäämies sotamiehineen varmaan saapui vaatimaan Vaskiparran päätä. "Joudu!" huudahtivat vapautetut. Nero tähtäsi veitsellä kaulaansa, mutta kosketti sitä aivan arasti.
Ei ole mitään vaaraa. Me pääsemme helposti pois." "Voi, paetaan siis!" "Todellakin", sanoi centurio, "meidän täytyy kiirehtiä. Meidän täytyy jättää kaikki. No, ei meiltä paljon tänne jää. Minä panen asuni päälleni ja pukeu sinä lämpimiin vaatteisin. Ei tarvitse koettaakaan pelastaa mitään. Käsikirjoitus on kaikki, mitä voimme ottaa mukaamme." He valmistivat itseänsä nopeasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät