United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Puhemies ja morsiamen isä maistelivat kihlajaisia, että jälkimäinen tuli jo hyvään ryypyn liepakkaan ja ilmoitti Pasaselle, että hän maksaa tyttärelleen kolme tuhatta perintöä, ja jos miehessä näyttää olevan miestä hallitsemaan, niin tuhat tai kaksi lisää. Viikon päähän he tekivät määrän Jahvin ja Miinan kuuliaisille, mutta näitä käsilläolevia kuuliaisia menivät viettämään Hintin kotitaloon.
VARJAKKA. Rajalinskan luo. EEVA. Mitä sinne? Hommaamaan niitä meidän kihlajaisiamme. Meidän kihlajaisia ja me täällä? Janne Poikonen. Siinähän on Jannen arkku. Kai hän sitten pian tulee. Minnekähän minä menisin piiloon? Eihän täällä ole ketään, vaikka näytti kuin täällä olisi liikuttu. Kapteeni Varjakka ja joku neito. Onkohan meidän kapteenilla morsian?
Kadulle tultua sanoi Johannes hyvästit heille. Hän tahtoi mennä kotiin. Nyt hän oli yhtä järkähtämätön. Seuraava päivä oli sunnuntai. Heti Johanneksen tultua aamiaiselta, käytiin häntä kutsumassa emännän puolelle, missä Trudchenin kihlajaisia vietettiin. Läsnä oli vain eräitä sukulaisia ja suvun läheisimpiä ystäviä.
Viimein havaittuansa heidän pois-olonsa hän kysyi Jussilta, mihinkä he olivat joutuneet, johonka sai sen sukkelan vastauksen: "Minä en tiedä." "Se on yhtä, missä ovat," sanoi Pietari Mikonpoika, vähän totisempana kuin tavallisesti muutoin, "ei täällä sentään tänään, sen jälkeen kuin minä olen havainnut, mitään kihlajaisia tule; minä en kuitenkaan siihen apuani lainaa."
HUOTARI. Minne sinä, Anni, menet? ANNI. Tervahaudalle kahvikokiksi Katrin sijaan. HUOTARI. Minulle tulee ikävä. ANNI. Sepä hauskaa! HUOTARI. Olenpa iloinen, että sinusta on hauskaa, kun minä sinua ikävöin. Se merkitsee, että sinä, Anni ANNI. Pietola tulee. Menen sanomaan Pojalle. Perhana! Oli niin hyvä alku! Mitä täällä meluttiin? HUOTARI. Niitä kihlajaisia! PIETOLA. Vai niin, vai sitä se oli!
Tytön kyyneleet pehmensivät Antin sydämen, ja hän sanoi: "Noh, jääköön nyt kaikki unhotuksiin, ihmisiä olemme kaikki, mutta pahasti olette erehtyneet." Kihlajaisia juotiin vielä samana iltana ja lahjat annettiin morsiamelle, joka sydämestään kiitti Jumalata tästä onnellisesta tapauksesta, ja Tahvo näkyi olevan aivan tyytyväinen.