Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Sanan pontevan Hän sitten lausui, vaikka tyynin mielin: »Näin sanoo Pyhä Kirja: kaikin kielin Jumala pitää tunnustettaman. Te tahdotteko Hänen kunniaansa Vähentää, joka suureen maailmaansa Loi kansat, määräs kielet kansoillen Ja heille kullekin soi tehtävänsä, Ett' yhä töillänsä ja kielellänsä Hänt' ylistäisi kansa jokainen?» Vait oli Ruotsin mies. Mut nuorukainen Sen kuuli.
Miksi sinä annoit minulle sydämen, lämpimän rakkaudelle, koska ei täällä maailmassa löydy mitään rakkautta? Miksi sinä et varoittanut minua karttamaan itseäni liehakoitsialta, joka makiasti käytti rakkauden suloisia puheita kielellänsä, tuntematta sen totuutta sydämessään?
Niinpä usein tahtoi nousta kiivaskin keräjänkäynti, mutta ainapa silloin riensi välimieheksi veli Aapo, totinen lautamies, ja asetti riidan sovintoa-saattavalla kielellänsä. Eihän ollut Juhanikaan hidas sovintoon, varsinkin koska huomasi olevansa väärässä. Myös talon töissä ja askareissa ulkona oli hän toimekas mies.
Hänen todistuksensa eivät olleet heidän kielellänsä, eikä heille aiotut, vaan vilpittömille ja rehellisille sydämille; ja semmoisia ne suostuttivat. Semmoiset ihmiset, joitten mielestä kaunopuheisuus tarkoittaa sieviä kuvauksia, jotka koristavat turmelusta taikka peittävät tyhjyyttä, miksipä muuksi heidän sopi katsoa St. Paavalia, kuin "laveriksi."
Monell' on oikeus mielessään, mi nuolen varoen ampuu, ettei iskis harhaan; mut sun on kansallas se kielellänsä! Monikin välttää tointa valtiossa; mut sunpa kevyt kansas kutsumatta jo vastaa, huutaa: 'Mulle, mulle taakka! Siis iloitse, sull' onhan syytä siihen, sa, joll' on varaa, viisautta, rauhaa! Jos totta puhun, näyttäytyy sen seuraus.
Se on nyt ainoa keino pelastaa isänmaa joutumasta sotawäen orjuuteen." "Yrjö on tänä yönä ." Anna keskeytti puheensa, näytti kuin hän olisi tuntenut tällä ilmoituksellaan pettäwänsä sen, joka hänelle oli rakkain maailmassa, näytti kuin koko hänen elämänsä onni olisi pyörinyt hänen kielellänsä. Hän tahtoi wielä pidättää sanansa, mutta tunsi itsensä siihen woimattomaksi.
Mutta 1832-vuoden viimeinen »Beilage zum Wiburgs Wochenblatt N:o 52» sisältää seuraavan suomenkielisen tiedonannon, jonka nähtävästi Juteinin kynä on kirjottanut, vaikka se esiintyykin kirjanpainajan nimissä; siihen on otsakkeeseen painettu: »Aviisin alku-sanat» ja sen perästä aito juteinilainen »motto»: »Kielellänsä lindukin laulaa». Sitten seuraa: »Jokaisen kansan kieli on kungin paras tavara ja kallein perindö jälkeen tulevaisille.
Miihkali unohti laulut, kun ei vuosikymmeniin ollut niitä muistellakseen tarvinnut. Ja nyt niitä olisi tarvittu. Nyt nyt ne olisi pitänyt muistaa. Miihkali oli alkavinaan, jokunen runon sana, kaksi, pyöri hänen kielellänsä, mutta »kuinka se nyt taas olikaan?» ja »eihän se niin ollut.» Auttamattomaksi tunsi Miihkali olonsa ja ikävä juurtui juurtumistaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät