Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Se oli splitbamburuokoinen yhdenkäden vapa, kevyt kuin höyhen, tyvi ja kärki miellyttävässä tasapainossa, kärki hieno kuin sukkapuikko, taipuen ja oieten ja tehdessään työtä ranteen käskemää sen heikoimmankin komennon mukaan, vavahdellen hentouttaan samalla kuin osoittaessaan sisäistä jäntevyyttään suloinen ase, oman, mielestäni kylläkin kevyen vapani rinnalla kuin leikkikalu, mutta kaikesta päättäen tarkoitukseensa erinomaisen sopiva.
Usein ryhtyi hän juoksemaan rantakallioiden äyräällä, jossa kevyt merituuli häntä ympäröi, väristen aivan ihastuksesta, kun ei väsymys häntä siinä vaivannut enemmän kuin kalaa uidessaan tahi pääskystä lennossaan. Kaikkialle kylvi hän muistoja niinkuin siemeniä maahan, niitä muistoja, jotka kestävät kuolemaan asti.
Minä johdan teitä, ja tuskin Hektor kestävä lie, vaikk' olkoon kuink' iso into. Vaan ken on mies sotikelpo ja vain kevyt kilpi on hällä, heikommalle sen heittäköhön, ison ottaen itse." Virkki, ja mielellään väki käskyä kuuli ja nouti.
Kevyt purjealus käytti hyväkseen sitä etua, mikä sillä oli raskassoutuiseen kaleeriin nähden, lähetti sille sivu mennessään muutamia hyvästi tähdätyitä kuulia laitaa vasten ja jatkoi vaarallista kulkuaan näillä tuntemattomilla vesillä, missä paremmatkin merikartat kuin ne, joita siihen aikaan käytettiin, parinkymmenen vuoden perästä käyvät kelvottomiksi maan kohoamisen ja veden vähenemisen vuoksi.
Vasemmalle oli ylänköjä ja alankoja, mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys. Sinne vei kaksi tietä, leveä ajotie, joka heti siinä aidan takana kääntyi oikeaan, ja polkutie, johon poikettiin vasta tuonnempana Julkulan haaralta. Sen he tietysti valitsivat. Päivä paistoi, ilma oli kirkas, mieli kevyt ja jalat nopeat.
Kalle ei voinut olla mielessään Loviisaa ja Himmiä toisiinsa vertailematta. Aina kallistui silloin voitto Himmin puolelle; hänen vaakalautansa jäsähti maahan. Loviisan kohosi, kuin kevyt höyhen, ylös korkeuteen.
Emme itse isoa osaa himoitse, emme suuren saaliin toivossa koivujasi kaada, sinulle kaadamme, Tapio, sinun mieliksesi, Mielikki, siinä on kukkaisella aholla kevyt impiesi ilakoida, kun itse tämän koivun alla istut ja käkesi latvassa kukkuu. Ei Panu ylen totisin suin puhunut, hymy parran alla piili ja ilo silmissä säteili.
Hän oli kuollessaan 60-vuotias, mutta teki sen vaikutuksen kuin olisi hän ollut parikymmentä vuotta omaa ikäänsä nuorempi. Hän oli notkea ja kevyt kuin keijukainen, jaksoi astua pitkiä matkoja, maalata tuntikausia kun oli kiireitä töitä, kiertää maita ja mantereita ja sitten taas seurustella ja huvitella. Hän oli aivan kuin syntynyt kieliniekaksi.
Naisella oli kevyt, valkoinen huivi heitettynä hartioille; tähdet valaisivat tummaa tukkaa; tähtein tavoin säteilivät mustat silmät, jotka tulisesti katselivat vapaasen avaruuteen. Kevätyön puolihämärä oli verhonnut luonnon harmaalla salaperäisellä tenhohunnullansa, puolittain peittäen, puolittain ilmaisten kauneutta, jommoista aavistus ja salaperäisyys vaan enensivät.
Tän' yönä valvon; jätä mulle kaikki; Nyt olen minä emäntä. Hoi! tänne! Ei ketään? Hyvä, kreivin luo käyn itse Ja panen kiireen hälle huomiseksi. On sydämmeni oikein kevyt nyt, Kun kiero tyttö tuo on talttunut. Kolmas kohtaus.. Julian kamari. JULIA. Tää puku, paras on.
Päivän Sana
Muut Etsivät