United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta nyt olen vihdoinkin selvillä itsestäni. Bertha on kyllä kaunis ja hurmaava, mutta Kertun kanssa minä ainoastaan voin tulla onnelliseksi, häntä ellen saa omakseni, en huoli kenestäkään. KAUPPANEUVOS. Mokomaa huliviliä en ole tässä maailmassa nähnyt. Toinen rakkaus kymmenen minutin sisään. VALTER. Ensimmäinen, setä, ensimmäinen koko elämässäni.
Hän meni suoraa päätä Kertun luo, vei kävelylle valleille, istutti penkille ja sanoi: Näetkö linnotuksen tuossa? Kerttu sanoi: Se on Viapori. Se on Viapori, toisti kapteeni.
Suurella kunnioituksella ja tarkkaavasti katseli sitäkin ja taas vaipui ikäänkuin ajatuksiinsa. Näytti pitävän varmana, että se oli Kertun äiti, ja kun varmuuden vuoksi kysyvästi katsahti Kertun silmiin, niin Kerttu nyykäytti hänelle myöntävästi päätänsä, sillä eihän Kertun tarvinnut ymmärtää, että se juuri sitä kysyi, vaan sehän saattoi kysyä, oliko Kustaava Kertun sukulaisia.
Niin tekevät kaikki, joiden täytyy asioiden vuoksi lykätä naiminen tuonnemmaksi. Mutta minä menin Kertun luo ja olen nyt tehnyt hänelle sen minkä joku joskus teki minun äidilleni. He sanovat sen olleen jonkun kapteenin. Miksi ei se kapteeni ottanut lapsen äitiä vaimokseen? Vai pyrkikö hänkin sota-akatemiaan!
Mutta ei hän myöskään paraalla tahdollansakaan ymmärtänyt, kuinka hän olisi voinut, pyrkiessään kenraali-esikunnan upseeriksi, julkisesti vihityttää itseänsä Kertun kanssa ennenkuin tämä oli saatu pois piian kirjoista. Rikoksellisuus oli siis ilmeisesti siinä, että hän ollenkaan pyrki kenraali-esikuntaan, koska juuri se oli tehnyt lapsen salaamisen välttämättömäksi.
Ja silmäin seudut ja ohimo erittäinkin vetivät puoleensa. Erään suuren puodinikkunan eteen he pysähtyivät ja rupesivat katsomaan siihen näytteille pantuja kuvia. Nyt oli Kertun tahtomattaankin kulkeminen heidän ohitsensa ja silloin hän kuuli heidän puhuvan keskenään suomea. Hänen täytyi oikein säpsähtää, niin kummalliselta se tuntui.
Se oli koko tämän asian painava rikoksellisuus ja se oli hänelle vasta nyt koko musertavalla voimallaan ruvennut tuntumaan. Ei hän kuitenkaan voinut mitenkään myöntää tehneensä rikosta siinä, että silloin keväällä oli matkustanut Kertun luo.
Toisella puolen salia, sermin erottamana, näkyi Kertun solakan pitkä vartalo ja hänen häikäisevän kauniiksi käyneet, kalpeat kasvonsa, kun hän, milloin kumartuen milloin ojentuen säpitteli neuloilla hihatonta liiviä jollekin lihavahkolle, töyhtötukkaiselle, muhkearintaiselle ja kasvoiltaan sangen arveluttavasti maalatulle naiselle.
Erittäin suureksi paisui Kertun ilo, kun Kustaavan retki rehtorin puheille oli mennyt myttyyn. Salatakseen tämän pursuavan, hytkyttävän, kaikella tavalla näkymään pyrkivän ilonsa syytä hän koki tehdä parastaan oman ulkoasunsa saattamiseksi sellaiseen kuntoon, ettei vastakohta hänen ja parempain ihmisten välillä olisi liian räikeänä silmiin pistänyt.
Silmäsin Kertun kaswoihin: ne oliwat niin rauhaisan ja tyynen näköiset. Ei kummallakaan tahtonut olla sanoja puheen aluksi, kun hiljakseen käwelimme Kertun kotia kohden. 'Joko pian saamme häitä? kysyi Kerttu wiimein. 'Milloin wain sinä tahdot', wastasin hänelle. 'Eihän sinun hääsi ole minun wallassani', sanoi Kerttu.