Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Nuorukainen suoristausi ja silmästä tuikahti kipenöivä lieska. »Jätä sanomatta!» huusi isä. »Se on parasta!» Sitte hän nousi ylös, seisoi silmänräpäyksen tuumien ja astui avoimesta kamarin ovesta sisään. Avasi kaapin ja otti sieltä jotakin. »Ei Koskelan poikaa kerjuulle ajeta!» sanoi hän ylpeästi, ojentaen ottamansa poikaa kohti.
Rakas Tellheim, jos te terveitten jäsentenne menettämisen perusteella aiotte lähteä kerjuulle, niin ennustan teille jo etukäteen, että ani harvojen ihmisten ovilla mitään saatte, lukuunottamatta sellaisten hyväsydämisten tyttöjen ovia kuin minä olen. v. Tuossa kaikessa kuulen vain ilkamoivan tytön puhetta, rakas Minna.
Olli mietti ja mietti aijettansa yöt ja päivät, ja tulipa viimein vakavaksi päätöksessään, joka ei ollut aivan mitätön hänen ikäiselleen miehelle: hän, näettekö, päätti karata kotoansa, ja mennä ennen kerjuulle, kuin jättää niin viisasta neuvoa, kuin se, jonka Tallukka-Repekka oli hänelle antanut.
Kun toisinaan ajattelin: Miten käy sinun, kun vanhuus saapuu? kun olet isketty pataluhaksi? kun sinulla ei ole enää mitään? kun sinun on lähdettävä kerjuulle? niin ajattelin taas: Ei, sinä et lähde kerjuulle; sinä menet majuri Tellheimin luokse; hän on jakava kanssasi viimeisen penninsä; hän elättää sinut kuolemaan asti; hänen luonansa saatat kuolla rehellisenä miehenä. v.
Niinkuin ukon nuoli lensi se ajatus sydämeni läpi, että minun pitää kerjuulle. Heti toisena päivänä rupesivat isä ja äiti kyynelsilmissä kertomaan minulle, miten oli tehtävä, korjaamaan rikkinäisiä vaateriepujani ja kenkiäni, ja niin toimittamaan minua matkalle. Mikäpä muu oli neuvona, kun tuo henki on kaikille luoduille niin rakas.
Jo lapsena sai hän lähteä kerjuulle, "pitkällä pitäjän tiellä aloin palasta ajella, niinkuin oksalla orava elatusta etsimässä". Vanhemmaksi tultuansa rupesi hän ensin rengiksi, jommoisena oli kuusi vuotta, ja sitten kovan taudin alaiseksi jouduttuaan räätäliksi, siksikuin tauti teki tämänkin toimeentulon hänelle mahdottomaksi.
Kävisikö armeliaisuutenne ylen rasittavaksi, jos uhraisitte muutaman joutilaista hetkistänne käydäksenne kurjain matalissa majoissa katsomassa »kuinka on asianlaita?» vaan alentaisiko se arvoanne? Tulinhan minä nyt... Tulitte nyt! vaan mitä varten? Tulitte kieltämään, ettei tuo äiti saa laskea lapsiaan kerjuulle, vaan pitää hankkia ja antaa heille ruokaa.
Ja hän alkoi maanteillä viinaa kaupiten ja poikaansa kerjuulle lähettämällä itseänsä elättää, painuen eteläänpäin ja kuoli Helsingissä väsymyksen ja tautien runtelemana. Parinkymmenen vuoden kuluttua Sandran kuolemasta oli hänen poikansa jo rikas mies.
Moni tuntematon mieronkulkija, entinen upea talollinen, köyhän mökkiläisen kanssa sai hautauksen sellaisessa joukossa usein kenenkään tietämättä kuka hän on. Vaikka kuulutuksella kirkoissa oli kielletty köyhiä lähtemästä kerjuulle toisiin pitäjiin, täytyi kiellon pakostakin jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Mitä välittivät nälkäiset ihmiset, jos saivatkin vankikyydin!
Mutta seuratkaamme kerjuulle lähteneitä hetkinen. He tulivat ensimmäiseen salomökkiin, jossa oli kotona ainoastaan vanha Könösen mummo. Jos rouva olisi hyvä ja antaisi vähän köyhän apua! pyysi Vesa jokseenkin rohkeasti. Mummo siristeli lasiensa takaa silmiänsä ja ihmetteli: Kenenkä ihmeen lapset ne nyt käyvät täällä salolla kerjuulla ... ja vielä kesäsydännä? Pojat vaikenivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät