Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Yhtäkkiä, ilman pienintäkään nähtävää syytä, valtasi hänet hirmuinen raivo, hän polki jaloillaan, huiskutti keppiään ja käyttäytyi ylipäänsä tytön ajatuksen mukaan kuin hullu. Vanha herra astui hyvin hämmästyneenä ja loukkaantuen askelen taaksepäin, mutta nyt menetti mr Hyde kokonaan malttinsa, hyökkäsi villipedon tavoin hänen kimppuunsa ja iski hänet maahan.
Sen huomasi siitäkin, että hän aina piti keppiään takapuolellaan pitkin selkää ja hyräili jokaisen vastaantulijan kohdalla, vaikka ei ensinkään ollut laulumies. Hra Kettusella oli muutamia vanhoja ystäviä porvarisäädystä, joita hän monasti oli houkutellut suomalaiseen teatteriin.
Viimein onnistui Esterin saada selkoa totuudesta; Sven oli kerran torilla ollessaan nähnyt setä Prytzin häristävän keppiään muutamille köyhille pienokaisille ja kuullut hänen toruvan heitä, kun he olivat kaataneet hietaa penkille. Sitä ei Sven voinut koskaan unohtaa.
»Tyhmänäpä sinä minua pidätkin, kun sitä epäilet.» »Hurja!» »Hän on liian kaunis ja liian hyvä kuihtumaan pois avioelämän yksitoikkoisuudessa.» »Herra Nymark, ottakaa vastaan», huusi Alma, haettuaan tällä välin renkaan, joka oli lentänyt etäälle hänen ylitsensä. Nymark kohotti keppiään. John istui kaiken aikaa verannalla, poltteli papyrossia ja luki sanomalehtiä.
Oltiin jo liikkeelle lähdössä, laulajalippu oli kierretty auki tangon ympäriltä ja lähtölaulusta sovittu, kun Henrikin puistosta juoksee kadun yli keppiään heiluttaen Antero. Hänet otettiin vastaan erityisellä mielihyvällä, sillä hauskempaa toveria ja iloisempaa laulajaveikkoa tuskin oli toista. Olisihan vappuilo ollutkin vain puolinainen, ellei Antero olisi ollut mukana.
Hän pysähtyi keskelle katua, pyörähti päin, puristi keppiään, rypisti kulmiaan, niinkuin olisi vaatinut minua tilille kaikesta siitä, mitä oli laiminlyöty. Yhä vieläkin? Ja siinäkö siis seistään? Jos haluatte, suuri vainaja, tehdä pienen kierroksen kaupunkiin, niin olette ehkä näkevä, että on sentään edistyttykin. No niin, no niin. Katsokaamme. Sitähän juuri halusinkin nähdä ... halusinkin nähdä.
Hamre nyykäytti päätään ja istuutui viheriälle penkille, joka oli portailla. »Ja tiedättekö ketä muita me saamme odottaa?» yliopettaja kysyi poraten keppiään syvälle äsken valmistettuun kukkapenkkiin. Vik katsoi kysyväisesti häneen. »Knut Holtia.» »Vai niin » »Niin minä näin laivanisännän Holtin satamassa», sanoi entinen laivankapteeni. »Niinpä niin!
Päivän Sana
Muut Etsivät