Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Toinen rahtilainen vilkaisi Kenoseen ja vahvistaa julisti muristen: »Ooo-on!... Valmishan tässä on kulku Kenoselle.» »Valmis on kulku!» murisi joku, ja eräs jurautti syläistessään: »Vaaa-almis!... Kun vain tämä Kenonen ompelee pitsiä Anna Liisan paidan helmaan.» Niin sitä kehua jurnuteltiin.
Lupauksensa mukaan oli hän ostanut Haarasen kaupasta pitsiä, kannatti pöydän vielä sisälle, istahti sille räätäli-asentoon ja sanoi Anna Liisalle: »Tuoppas nyt tänne puhdas paitasi, niin Kenonen ompelee itse pitsin sen helmaan.» »Mitä tuota nyt vanhalle ihmiselle!» ujosteli Anna Liisa, mutta rahtilaiset alkoivat kehottaa: »Tuo vain paita Kenoselle ja anna Kenosen ommella pitsiä!»
»Isännäksi jää Kenonen tähän taloon... Tämä on nyt Tahvo Kenosen talo, vaikka häneen itse pääkehno tulisi vastaan sanomaan», kerskui pöydällä ompeleva räätäli. »Vai isännäksi!» »Isännäksi!» »Onhan tässä talossa Kenoselle valmis hotu ja tie avattu, menipä hän halkometsään tahi vaikka minne. Sillä se Ihalainen oli mies työssä ja kaikessa rustauksessa», kuului taas selitys rahtilaisten joukosta.
»Muistanhan minä Kenosen Tahvon... Vieläköhän sekin elänee.» »Vielähän se elää... Se rikkaan Hyvärisen tyttö on taas siihen rakastunut», ilmoitti Antti, haihduttaakseen kaikki epäilytkin Jussin ja Hyvärisen tytön asiasta. Samalla iski hän silmää Jussille. »Vai yhä se on Hyvärisen tyttö naimatta... No omansa olisikin Kenoselle... Ei siitä nyt viisas mies huolisi», huudahti Kaisa tukat silmillä.
Hän aina pitikin maitokuppia pöydällä valmiina Ihalaisen janon varalta ja itsekseen hän juonitteli Kenoselle: »Kun se ei olisi edes tuota kaivoa tervannut!... Ja mikä sen tähän viskasikin koko ketaleen!» Niin elivät he ja kärsivät. Kumpikaan ei puhunut toisellensa sanaakaan. Antti joskus päivisin ärjäsi Tohmajärven vallesmannin äänellä ja kylpi iltasin kovasti.
Kanasen Maija Liisa tunsi olevansa nyt Kenoselle niin suuressa kiitollisuuden velassa, että hän oli valmis toimittamaan tälle isännän paikan siinä talossa, johon Kenonen oli avun tuonut.
Ja silloin hän jo pyysi tytärtänsä: »Hakisit nyt, Anna Kaisa, tuolle Kenoselle vaikka ne Hyvärisen housut ja nutun!» Oitis totteli tytär, toi vaatteet ja sanoi niitä tarjotessaan kainosti: »He, Tahvo, housut!» Kenonen veti Hyvärisen suuret housut jalkaansa ja alkoi ylpeillä Ihalaiselle: »
Päivän Sana
Muut Etsivät