Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
»Minun seurakunnassani ei voi sellaista tapahtua!» pauhasi vanhus. »Mihin minut on asetettu viemään sieluja Jumalan luo, siellä saa jokainen kunniallisen hautauksen.» »Ja kuitenkin uskalletaan » »Seis kenestä on kysymys?» »Isästäni». »Vapaaherra Eberhard von Schrandenista?» »Niin.» »Se mies oh kuollut seitsemän vuotta sitten.» »Mutta kirkkoherra!»
Kuinka? mitä sanotte? kenestä puhutte? Ette suinkaan minun vaimostani, toivoakseni. Päinvastoin, juuri hänestä. Asianne on mainio, onpa tosiaan! Oh! vai niin! huudahti kauppias kiukustuen, suokaa minulle se huvi, hyvä herra, että saan tietää, kuinka minun asiani siitä voipi paheta, mitä vaimoni tekee minun vankeudessa ollessani!
Selmalla ei ollut aavistusta, kenestä oli kysymys. Hän on erinomainen nainen, vaatimaton ja nöyrä koko olennossaan ja käy aina niin kovin yksinkertaisesti puettuna. Hän ei milloinkaan tahdo vetää huomiota puoleensa ja kumminkin hän on niin etevä, oikea nero Eikö tämä ollut oikeastaan aiottu hänelle, joka istui siinä kunniapaikassa täydessä komeudessaan? Selma vilkaisi ympärilleen. Tosiaankin!
Sairas kuoli ja pääsi näkemästä kenestä niin paljon piti. Kesä tuli. Kauniina loisti aurinko levolle mennessään eräänä Toukokuun iltana, kuin kaksi nuorukaista käyskelivät Pietarsaaren meri-rannalla ehtimiseen katsellen ulapalle, eikö jo purje näkyisi; vaan, turhaan.
Minä ymmärsin, mitä eksperimenttiä hän tarkoitti. Vieläkin hän nauroi. Hän jo pelkää. Huomasi vaaran ja pyrkii pakoon Minä vaikenin. Hän kääntyi minuun. Tiedätkö kenestä puhun? Antista, arvaan. Hänestä juuri. Ethän suutu? En suinkaan. Mitä sanoisit, jos näkisit hänet tässä jalkojeni juuressa? Mitäpäs minä En tahtonut päästä ääneen, kurkkuani kun niin kuristi.
RAGNHILD ROUVA. Kuka hallitsee huomenna tässä salissa? MARGARETA. Oi hiljaa. En koskaan olisi arvannut näin raskasta päivää kohtaavani. RAGNHILD ROUVA. Sen täytyi tulla; kuninkaanholhojan toimi ei riittänyt hänelle. MARGARETA. Niin sen täytyi tulla; kuninkaan nimi yksinänsä ei voinut olla hänelle kylläksi. RAGNHILD ROUVA. Kenestä puhut? MARGARETA. Hookonista.
En tiedä. Ei heistä ole kukaan tänne talveksi jäänyt. Kenestä heistä? Ukko jätti vastaamatta ja virkkoi: Tulin katsomaan, olisiko jo tullut. Shemeikkako? Niinpä niin, ja olisiko emäntä jotakin lähettänyt. Se on teille hyvä? Hyvä se on kaikille, on se hyvä sinullekin, et tarvitse pelätä. Minä tulen kohta käymään teidän majallanne ... kuinka sinne parhaiten osaa?
Aigarin silmät ovat päivänpaistetta ja hän itse hilpeä omenankukkanen, mutta Kunnevar kukoistaa ruusuna ja Miljan on kalpean kuun valkea lilja. Parsifal vesillä ja kukkasten keskellä, Parsifal illan puistoissa ja punervaliehuisessa tanssissa, neitojen silmät säteilevät hänellä sydämessä, neitojen posket hiipivät hänelle sydämelle, kenestä kukoistaa hänen rintansa?
Kaksi muuta ovat suoranaisia ja intomielisiä rakkaudentunnustuksia, jotka tietystikään eivät ole vapaat asiaankuuluvasta kirjallisesta tartunnasta ja jotka ovat sangen ylimalkaisia, mutta kuitenkin paikoitellen ilmaisevat, kenestä niissä on kysymys. Blott Du. Blott Du! Blott Du allena! Du bland alla! Dig vill jag älska, Dig, blott Dig tillbe!
Maita ja meriä on hän matkustellut, paljon lukenut, paljon oppinut, mutta kun hän tahtoo unohtaa, niin unohtaa hän kaikki, ja muistaa yksin minua. Niin, hän muistaa vain minua. KERTTU: Kenestä sinä puhut? ALLI: Hänestä, josta minä uneksin. KERTTU: Ja oletko ehkä jo hänet löytänyt? ALLI: Kuule, nyt Maiju varmaankin suuttuu, ellen minä heti mene syömään aamiaista. Päästä minut! KERTTU: Mene.
Päivän Sana
Muut Etsivät