Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Johtuupa mieleeni kuje, saakelin lystikäs, ja taitaa minulle vielä antaa ilmatteeksi kyydin kotia, jos se vaan onnistuu. Koettaa kelpaa! Päin tuuleen vaan, Niko, ja ole yhtä sukkela kuin ennenkin! Krouvari auttakoon minua juonessa. Kuulkaatpa, isäntä! KROUVARI. Kernaasti. Luullakseni, ette tunne minua? KROUVARI. Näen teidän ensi kerran! NIKO. Erehdys, isäntäni.
ROUKA Harmistuneena: Ei kelpaa tämä, käykäämme asiaan! Kovas on esittänyt vuori-mervien kannan. TAARO Kovas on, ja komiasti kaikki vuori-mervit ovat komioita. Mutta minä, vanha mies, tahtoisin sanoa kaikille komioille: karhua ei ole äimällä pistelemistä! USEAT Oikein! Karhua ei ole pistelemistä! URMAS Kovaksen kanta on miehen kanta.
"Jaa, sen olen tehnyt, ja saatan nyt kertoa sedälle, että minä juuri eilispäivän postissa sain sen iloisen ilmoituksen, että ensiviikolla tulen jättämään alaluutnantin arvon, ja että pääsen syksyyn asti opetusupseeriksi Mariebergiin." "Ohoo, sitäpä kelpaa kuulla onnea, nuori ystäväni, se on minusta oikein iloista!" sanoi rovasti, taputtaen toivoisaa nuorukaista olkapäälle.
"Pääkaupunkiin", vastasi kirkkoherra, "en tahdo milläkulla, ehkä kuinka halajaisin asua läsnä rakastetun vaimoni vanhempia. Käytöstapa pääkaupungissa ei kelpaa minulle. Se väärä vapamielisyys, kaikkiin suostuva, on minulle yhtä inhoittava, kuin tuo teeskelty omantunnon helleys, joka lakkaamatta etsii uusia lääke-pilettiä kipeän laumansa hoidossa.
Mitähän, jos me illalla, kun hän tulee tupakkahuoneesta, väijyisimme häntä ja antaisimme hänelle aimo selkäsaunan? Illalla? väijyisimme häntä? kaksi yhtä vastaan? Se ei kelpaa. Tahi jos pistäisimme hänen nurkkansa tuleen? Polttoa ja hävitystä? Mies, kuulee hyvin, että sinä olet ollut kuormarenki etkä sotilas, hyi! Tahi jos tekisimme hänen tyttärestään porton? Hän on tosin perhanan ruma
Jos minä annan rahat teille, ei Ilse rouvan allekirjoitus kelpaa... Taidattehan toki kirjoittaa nimenne?" "Taidan kyllä, mutta saatte nähdä siinä oikeata harakantallustusta." Minä kiipesin topatulle kirjoitustuolille, jonka hän asetti minulle pöydän eteen ja katselin tyytyväisenä neiti Fliedneriä ja Charlottea, jotka molemmat nauroivat.
Nyt tahdon Roposelle näyttää, minäkö en kelpaa hänen vävykseen, vai hänkö ei minun apekseni. Audotja. Oi, poikaseni!
Kyennyt olisi, jos olisi työtä riittävästi ollut ja siitä annettu palkka... Ja hän muisteli mitä sanoi siellä johtokunnassa. »Kunnian herrat, antakaa työtä. Kyllä minulle kelpaa. Minä rupeaisin vaikka teille, Tikleenin komesrootti, hevoseksi: vetäisin tavaranne laivarannasta kauppaanne. Ja lyödä saisi, jos laiskaksi näkyisin. En minä työtä säikähdä.
Olkaa, pikku-veikot, Matalalla vaan, Viel' olette heikot Vettä vellomaan. Niinpä niin, nyt vesisillä Kelpaa ollakin! Juosta, vettä räpytellen, Sep' on hupaisin. Uimme, pulskaroimme, Käsin väkevin! Kilvatakin voimme, Ken on etevin! Mutt' ei, pojat, liian kauas Sentään mennä saa, Pettävä on veden kalvo, Sekin muistakaa!
"Tuon ostin poikalapselle, josta isällesi kirjoitin", sanoi hän, "vaan jos se sinulle kelpaa, ja jos tulet toimeen vanhan filosofin kanssa, joka ei ole tottunut naisten seuraan eikä heidän tapoihinsa, niin voit jäädä luokseni hänen sijaansa. Mielelläni pidän sinut luonani, kun vaan olet siisti ja hiljainen; alan jo vanheta ja tarvitsen jonkun, joka hoitaa minua.
Päivän Sana
Muut Etsivät