Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Minä pistäydyin pöydän-pään alle ja tartuin muskeettiini oikealla kädellä; silloin ukko sai minua kaulasta kiinni ja tahtoi pidättää minua, mutta minä löin häntä leu'an alle muskeetilla, vedin hanan ylös, ajoin talonpojan siten edessäni ulos ja annoin hänelle kaupan-päälliseksi vähäisen suoneniskun miekallani.
No, minä kannoin hänet kotiin; ja äiti sai olla lääkärinä. Herätessänsä, niin hän istui polvellani ja piti minua kaulasta. "Kiitos, rakas Kalle", sanoi hän. Ennen oli hän kutsunut minua Helmer'iksi. "Kiitos, Kalle, kiitokset olet saapa", ja niin suuteli ja taputti hän minua.
Kapteeni kumartui alas ja painoi suudelman lapsensa polttavalle otsalle. Helmi avasi silmänsä ja katsoi isäänsä suurilla kirkkailla silmillänsä. "Isä", sanoi hän vihdoin ja kiersi laihtuneet kätensä isän kaulaan. Sitten ummisti hän taasen silmänsä ja piti isänsä kaulasta kiinni. "Pikku Helmi on kipeä", sanoi lapsi tovin päästä ja irroitti kätensä irti.
Itse Pentti otti metson kaulan näppiinsä, sanoen: "Pää pyytäjälle, kaula kantajalle." Sen sanottuaan imeksi siitä metson kaulasta vellin ja rupesi järjestään luineen purra ruskuttelemaan, että rutisivat vaan metson kaulaluut Pentin hampaissa ja paksuiksi makkaroiksi kohosivat suonet hänen kaulassaan aina nielaistessaan palaansa.
Juuri kun hän heittäysi kyljelleen ja oikaisi jalkansa, hiipi esille ajatus: jospa sentään onnistuisi päästä kiinni sen turpaan ja nykäistä äkisti, että poskinahka heltiäisi. Ja kun ajatus näin oli kerran alkuun päässyt, jatkui se ihan mielettömyyksiin asti: hän veti ja veti sitä nahkaa, siksi että se heltisi kaulasta, sitten ruumiista ja vihdoin viimeiseen hännän nippuun asti.
Polisi alkoi paksuin, vapisevin sormin kömpelösti päästellä auki nauhoja vangin suonikkaasta, punasesta kaulasta. Hänen mielensä näytti olevan kuohuksissa ja liikutettu, mutta kuitenkin hän katsoi tarpeelliseksi kääntyä väkijoukon puoleen: Mitä tähän pakkaudutte? Muutenkin on kuuma. Olette siinä ettei pääse tuulenhenkeäkään .
Naisten puvut taas olivat venäläisiä kansallispukuja: hame pitkä, vyöhystä ihan lyhyt ja kaulasta syvälle avonainen. Siitä päättäen, että eräs nuorikko Tuulivaarassa kantoi tällaista pukua, vaikka olikin kotoisin kaukaa sisä-Karjalasta, luulisin että tuo puku on karjalaisilla naisilla aivan yleinen ja ett'ei heillä käytännössä tätä nykyä siis sen ominaisempaa olekaan.
Alarikia hän ei enää usein ottanut kaulasta, niinkuin ennen, mutta oli hänelle aina tasaisesti ystävällinen eikä milloinkaan kiivastunut.
Pikimmältään ja ujostellen Elsa katsahti Maria silmiin. »Sinun asiasi eivät ole oikein?» sanoi Mari. »Ei», vastasi Elsa hiljaisella äänellä ja rupesi itkemään. Mari siirtyi lähemmäs ja otti kaulasta Elsaa, joka nojasi päänsä Marin rinnoille. Pitkään aikaan eivät he puhuneet sanaakaan.
Ja Henrik otti Johannesta puoleksi leikillä ja puoleksi niinkuin lohduttamisen aikeessa kaulasta ja rupesi vetämään mukanaan. Johannes nousi heti, ja he menivät vinninrappusia alas. Mamma seisoi ovella, silmälasit työnnettynä kauas nenän päähän, ja odottaen katseli ylöspäin, joku kirje kädessä. Mitä? sanoi Johannes puolivälistä rappusia.
Päivän Sana
Muut Etsivät