Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Jonkun niistä kumminkin täytyy »alkaa». Miksi ei uskalleta ruveta siksi, joka »alkaa»? Kaikki toiset odottavat meidän ympärillämme malttamattomina, niinkuin pienet lapset satulinnan edustalla. Ne tunkeilevat kynnykselle, kuiskivat, katselevat raoista, mutta eivät uskalla avata ovea. Ne odottavat, että joku suuri tulisi avaamaan. Mutta sitä suurta tuskin koskaan tulee.
Niiranen, setä Niiranen, sinä olet kaikkein paras setä maailmassa! Ja kaikkein paras setä istuu tuolilla ja puhaltelee piipustansa renkaita, joita lapset ihaillen katselevat; ne leviävät ja suurenevat ja vihdoin laskeutuvat lattialle. Sjöblom istuu poikkipuolin tyhjässä kehdossa, kaataa kahvia teevatiin, puhaltelee siihen pari kertaa, härppää sitten ja haastelee;
Jos nyt hyvän-tahtoisesti seuraatte minua Suomesta Ruotsiin, jossa isäni, myytyänsä Suomessa kartanonsa, tuli tilan-haltiaksi, niin en suinkaan vaivaa teitä minua seuraamaan edemmäksi tuohon sekavista alkutöistä rikkaaseen lapsuuteni ja nuoruuteni aikaan enkä myöskään pidätä teitä katselemaan perhettä, joka on varsin tavallinen eikä tarjoa mitään vaihtelevaisuutta, paitsi että se joka syksy kattovaunuissa maan-kartanostansa lähtee pääkaupungissa olevaan taloonsa sekä joka kevät kaupungintalostansa maan-kartanoonsa, ja jossa on nuoria tyttäriä, mitkä soittavat sonaatteja, laulavat romanseja eli laulurunoja, harjoittelevat piirustusta, lukevat romaneja, koettavat kaikin tavoin sivistyttää itseänsä ja toivoen katselevat tulevaisuutta kohden, nähdäksensä ja tehdäksensä ihme-töitä.
MARKUS. Ennen teidän Ardenni- ja Pyreneanvuoret toinentoistaan käyvät suutelemaan, kuin sovintoon me; ei elossa täällä eikä tuolla, kylmän haudan toisella puolla. Tultuamme yhteen helvetissä, säästämmepä perkeleiltä kaikki vaivat meitä kohtaan. Kas kuin me oikein toinentoistamme siellä kouristelemme, niin laskevatpa tulihaarunsa pimeyden enkelit ja katselevat meitä suurilla silmillä.
Miehet unohtavat syöntinsä, niin uteliaina he katselevat noita minun valmistuksiani. 'Behagas det, fröken? se on: saako olla, neitiseni? sanon minä ja tarjoan. Sinä hymyilet ja nyökäytät kiitokseksi, ja tietysti otat ja haukkaat.
Sill' en nyt eneä tieä, Miten olla, kuin eleä, Miten olla mielevänä, Kuinka kuuluna asua; Jos lähen Lapin lauille, Kotapoikien poluille, Eli vierrähän Wirohon, Häilähän Hämehen maalle. Jo vainen iällä tällä, Jo minusta mies menevi, Kullan keittäjä kuluvi, Rahan saaja raukenevi. Hepo huono, akka tiine. Vieläkö veljekset elävät, Veikot verkkoa kutovat, Käpyjänsä kääntelevät, Kalpimia katselevat!
Ensin katsoi hän minua tutkivasti, minusta näytti arvostelevasti, ehkä moittivastikin. Mutta se katse katosi kohta, ja sijaan tuli alakuloinen ilme, joka samassa vaihtui hyväntahtoiseksi uteliaisuudeksi, melkein hellyydeksi, jonka usein tapaa vanhoissa käsityöläisissä, kun he katselevat jotakin heille uskottua korjattavaa kapinetta.
Sanokaa heille: On pelkurimaista ja kauheaa tehdä turvattomalle olennolle pahaa, mutta rohkeata ja kunniakasta on puolustaa häntä! Vaaleansiniset enkelit katselevat hämillään toisiinsa ja vastaavat: Korkeat ruhtinaat, olemme opettaneet lapset ymmärtämään sitä, mikä on oikein, ja tahtomaan sitä, mikä on hyvä; mitä toivotte vielä?
He katselevat kelloonsa ihmetellen, ettei vastaanottohuoneesta kuulu mitään, vaikka kello on jo yli kaksitoista.
*Fride*. Ja sinä, raukka, et uskalla ruveta lukemaan kilpaa minun kanssani. *Frode*. Tiedäpäs, Fride, tyhmää on kiistellä täällä suuressa metsässä. Suuret puut katselevat niin kummallisesti meitä. Minusta nähden saat kyllä olla kuninkaan poika. *Fride*. Kuin tarkemmin ajattelen, niin sinä paremmin sovitkin kuninkaaksi kuin minä.
Päivän Sana
Muut Etsivät