Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Jos oli tarpeellista vakuuttaa sitä hänelle, kuinka syvään se lienee häneen koskenut! Juho seurasi häntä katseellaan. "Jos hän silloin olisi minut oikein tuntenut, olisikohan hän ?" Juho ei uskaltanut lopettaa ajatustaan. Kirkonkellot rupesivat samassa soimaan, isoisän kellot; kertomus niistä se oli hänet rauhoittanut.
Muuan syksyinen, usvainen ilta pimeni, kun hän istui laivan kannella lynkäpäisillään tuijottaen eteensä mielessä kuva, joka ei ollut irtautunut siitä saakka, kuin hän sen silmiinsä sai Viion lesken tuvassa. Hänet havautti joku jysähtävä ääni, jota hän pörhistäysi katsomaan. Mikä se oli, ei hän saanut selville, vaan hän tapaili katseellaan Latun emäntää, Liisaa ja ruumista.
Jollakin tavoin piti käydä päinsä kaivautua silliliikkeesen!... Vaan siihen tarvittiin pääoma, varsinkin sillä, joka ei voinut mukautua muiden kuin oman päänsä mukaan! Hän pisti nokkansa enemmän kuin ennen nuuskien ja vaanien kaikkeen, tutki katseellaan sekä kuulusteli ja tutki ihmisiä jo kaukaa...
Bengtin kasvot olivat synkät ja pilviset; vastarintaa hän inhosi, jos mitään, eikä asiaa parantanut, että vastustaja oli hänen oma vaimonsa. Viimein hän läksi laivan keulaan ja seurasi katseellaan vihreävaahtoisten aaltojen liikettä ja lokkien valkoisia siipiä, ja ottaen esiin sikarin, alkoi polttaa.
»Tässä seison», huusi hän. »Pistoolini olen jättänyt kotiin. Voitte huoletta lyödä minut maahan. Eteenpäin vaan kellä rohkeutta on!» Mutta rohkeutta ei ollut kellään. Hänhän ei seissyt enää heihin selin. Miekat vaipuivat ja pistimet sukelsivat piiloon. »Hyvä ette siis tahdo murhata», jatkoi hän halliten heitä katseellaan. »Tahdotte käyttäytyä kuten ihmiset ettekä kuten villipedot.
Elokuun iltama oli kaunis ja Oriveden pinta rasvatyyni. Pisti silloin päähäni Vaskolta kysyä, oliko saarella ennen ollut kirkkoa tai monasteria, koska sitä "pyhäksi" sanottiin. Vasko säpsähti, katsoi minuun omituisella katseellaan ja sanoi sitten verkalleen: "Saari on aina pyhä ollut, jopa ennen kuin näillä mailla oli kirkkoa nähtykään. Ennen Iljan aikojakin oli se jo pyhä."
Masentuneena laskeusi nuori opettajatar portaita komeassa käytävässä, hän oli alakuloinen vaan kuitenkin nuoressa mielessä välkähteli pieni toivon säde kotimatkalla. Lääkäri seisoi kauan aikaa ikkunassa ja seurasi katseellaan tuota nuorta vierasta, joka meni ihmistungoksessa kadulla.
Smithin luota palattuani menin isäni luo kemialliseen laitokseen ja tapasin siellä Ernestin. Se sattui aivan odottamatta, mutta hän tervehti minua tuolla ylväällä katseellaan ja lujalla kädenpuristuksella; ja minä huomasin jälleen tuon kummallisen ujouden ja tyyneyden sekaisen ilmeen, mikä oli herättänyt huomiotani ensikerran hänet tavatessani.
"Hänet pitäisi todellakin syöstä valtaistuimelta. "Sietäisi menetellä petollisen sielusi epäluulojen mukaisesti, Justinianus!" Cethegus silmäsi ulkona seisovia. He olivat nähtävästi kuulleet kaikki. Hän meni teltta-aukolle ja veti oviverhon eteen. Antonina kiitti häntä katseellaan. Hän meni taas puolisonsa luo.
Pojat katsahtivat häneen kysyvin, jännittynein silmäyksin, kun he saapuivat hirsikuormineen rakennuspaikalle. »Ei vielä, odottakaa!» vastasi hän tyynnyttävästi katseellaan. »Ei vielä, kyllä selitän», sanoi hän ohimennen vanhalle emännälle, päivälliselle tullessaan. »Ei vielä ... kohta», vastasi hän pöytään istuttaessa Hannan pelokkaaseen katseeseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät