United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta eivätpä ainoastaan ennen tuntemattoman tien vaivat ja vaarat yksin tehneet Vasko de Gaman retkeä vaikeaksi; hänen täytyi myöskin taistella laivaväen epätoivoa ja tyytymättömyyttä vastaan, miehet kun monestikin uhkasivat heittää uhkarohkean johtajansa mereen. Gama kuitenkin pontevasti voitti vaarat, hän panetti uppiniskaiset merimiehet kahleihin ja ohjasi itse laivaansa.
Pitempien merimatkain halu oli nyt herännyt ja seikkailijoita riensi joka taholta Portukaliin lähtemään näille retkille. Vasko de Gama. Henrik Merenkulkijan kuoltua jäähtyi joksikin ajaksi uusien löytömatkojen into. Mutta kuningas Johan II astuttuaan hallitukseen ryhtyi jatkamaan Henrikin aikeita ja varusteli uusia meriretkiä.
Silmänräpäyksen ajan oli metsä ilmitulessa. Jumalan ilma murti pirstaleiksi tuon ikivanhan koivun; kauhealla puuskalla kaatui se maahan. Siinä nyt musertuneena makasi lyylilehdon viimenen pyhä puu. Sade yhä putosi pilvistä. Ukon ilma asettui vähitellen. Vihdoin minäkin nukuin. Kun heräsin, paistoi päivä imelästi. Vasko jo istui rannikolla, kädet ristissä rinnallansa.
Joka tietää tehneensä jotakin pahaa, hän vie korvaukseksi temppeliin jonkun lahjan taikka kylpee tahi mainitsee jonkun jumalan nimeä muutamia satoja kertoja perättäin. Portugalilainen Vasko de Gama kun oli Itä-Indian meritien löytänyt, alkoivat katolilaiset innollisesti kristillisyyttä levittää tähän rikkaasen ja ihanaan maahan.
Kolumbus, luullen löytämänsä manteren olevan lähellä Indiaa, tarjoutui viemään espanjalaisia siihen maahan paljon lyhempää tietä, kuin Vasko de Gama oli purjehtinut. Kuningas silloin, tosin töin tuskin, taipui asettamaan amiraalin jälleen arvoihinsa ja antamaan hänelle neljä pientä laivaa. Kolumbuksen neljäs matka, joka alkoi 1502, tuli onnettomaksi ja vaivaloiseksi.
Kuningas kuoli, ennenkuin se hänen toivonsa toteutui, mutta hänen seuraajansa Emanuel Suuri varusti kolme laivaa ja lähetti rohkean Vasko de Gaman vaaralliselle retkelle. Vasko on Camoensin laulujen kautta tullut maansa kansansankariksi.
Moni Joensuun kaupungin vanhimmista asukkaista varmaankin muistaa vanhaa Vasko Riikosta. Hän oli niitä viimeisiä jätteitä menneestä sukupolvesta, joihin nykyajan sivistys ei ollenkaan ollut koskenut, ja vihdoin joutui Vaskoparka aivan mielipuoleksi. Syy tähän onnettomuuteen oli sangen omituinen, niin kuin kohta sen saamme kuulla. Ongella istuimme Pyhäsaaren rannikolla.
Bovadilla kyllä erotettiin maaherranvirasta, mutta hänen sijaansa ei määrätty Kolumbusta, vaan toinen mies. Täll'aikaa löydettiin uusia maita toinen toisensa perästä. Venetialainen Gabot oli jo ennen englantilaisilla laivoilla purjehtien löytänyt Pohjois-Amerikan manteren, Cabral omisti Brasilian Portukalin kuninkaalle ja Vasko de Gama palasi oikeasta Indiasta.
Silloin pakenivat vanhat jumalat ja muut haltijat tähän kantapesäänsä, jossa aina onkin heillä ollut rauhallinen olla." "Eivätkö ne olleet häijyjä epäjumalia, nuo vanhat haltijat?" kysyin minä. "Yksi kaikki", sanoi Vasko, "olkoon se Miikula tai Jyrki, Ahti tai Tapio, kaikki ne ovat ison Luojan käskyläisiä."
"Monta Monolan miestä Silloin joutui surman suuhun. Monta Päivilän piikaista Paha mies sai palkaksensa." Vasko vaikeni hetkeksi, näytti kuin kertomansa olisi syvästi koskenut häneen. Menneet ajat, joista hän kertoi, vielä vuosisatojen takaa elävinä esiintyivät hänelle.