Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025


"Mitä teit sinä onneton?" kiljahti Leena sydäntä särkevällä äänellä ja vaipui lumelle, kuni kuollut ikään. "Oikeutta", vastasi Iska kolkosti, tempasi konttinsa ja alkoi astua Joensuun kaupunkiin päin. Ensimmäisenä seuraavana arkipäivänä kahlehdittiin eräässä kaupungin pajassa lapsensa murhannut isä, jolta ei mitään sen enempiä tietoja saatu, miksi hän tuon hirmuisen rikoksen oli tehnyt.

Joensuun solan kautta kulki hän Tohmajärvelle ja sieltä Pelkjärvelle, josta hän monen kovan ottelun perästä karkoitti vihollisen edemmäksi kaakkoa kohden. Viimeksi mainitusta paikasta lähti hän kulkemaan Ruskialaan päin, joka on Venäjän rajoissa.

Olimme tulleet sillalle, jonka alitse satamarata kulkee. Pitkä tavarajuna jyskytti juuri ohitse. Mikä rata tämä on? kysyi hän vilkkaasti. Se on Helsingin satamarata, joka on yhteydessä Joensuun, Kuopion, Oulun ja kohta Tornionkin kanssa. Se oli reippaasti tehty, oikein reippaasti! Mutta nyt on helppo olla finanssipäällikkönä.

Tämä suuri herra oli kerran tahtonut nähdä lääninsä laitapuoletkin. Sitä varten hän oli ensin mennyt Pietariin ja sieltä kiertänyt Joensuun kautta Pielisjärvelle ja sitten pyrkinyt rajalle samaa tietä mitä me nyt. Kalliolahteen saakka oli häntä vastassa ollut kaikellaisia ylempiä ja alempia virkamiehiä, jotka kaikki ajoivat selkähevosella.

Vaikka hänen ulkonaiset olosuhteensa olivatkin sangen suuresti muuttuneet, oli hän kuitenkin aina tyytyväinen osaansa, hyväsydäminen, ystävällinen ja oikeinajatteleva. Lähellä Fiskarsia, samassa pitäjässä, mutta metsäreunaisen Karjanjoen etelärannalla, sillä kohdalla, jossa joki Pohjan lahteen laskee, sijaitsi kaunis Joensuun säteritila, jonka siihen aikaan omisti everstiluutnantti Carl Linder.

Sieltä se peräytyi kuitenkin aina Pohjanmaalle, Siikajoelle asti. "Hämeen poikia"; H. H. Gripenberg komensi koko kolmatta prikaatia, jonka päävoiman muodostivat Hämeen läänin jalkaväkirykmentti sekä Hämeen jääkäripataljoona. Imatra, tuo kuuluisa mahtava koski, jonka Vuoksi muodostaa muutamia kilometrejä juostuaan Saimaan järvestä ulos. Joensuun kaupunki sama kuin Uus-Kaarlepyy.

Joensuun kartanon omisti siihen aikaan kenraaliluutnantti, senaattori, kreivi Gustaf Armfelt ja hänen vaimonsa, kreivitär Louise, syntyisin Cuthbert-Brooke, jonka äiti Sara Cuthbert oli muodostanut tilan sukukartanoksi.

Moni Joensuun kaupungin vanhimmista asukkaista varmaankin muistaa vanhaa Vasko Riikosta. Hän oli niitä viimeisiä jätteitä menneestä sukupolvesta, joihin nykyajan sivistys ei ollenkaan ollut koskenut, ja vihdoin joutui Vaskoparka aivan mielipuoleksi. Syy tähän onnettomuuteen oli sangen omituinen, niin kuin kohta sen saamme kuulla. Ongella istuimme Pyhäsaaren rannikolla.

"Kas tässä, katteini", sanoi hän ja näytti sormellansa tietä Toivolasta, Kaavin, Sysmän, Taipaleen, Joensuun, Tohmajärven ja Pelkjärven kautta Ruskealaan, "tuota tietä teidän tulee mennä. Ottakaa mukaanne niin paljon väkeä kuin luulette tarvitsevanne. Te olette juuri sopiva mies johtamaan tätä retkeä. Talonpoikia aseilla varustettavaksi löydätte kyllä matkalla. Mutta lähtekää oitis matkaan".

Maaliskuun oli edelleen kuutamoinen ja kirkas, jääkeli erinomainen, ja rannat näyttivät lentäen rientävän reen ohitse. Elias joka tänä talvena kerran ennen oli ajanut samaa tietä, käänsi kulkunsa aika vauhtia Joensuun ja niemien poikki Pietarsaaren saariston ulapoille ja pysähty: kello yhden aikana aamulla Pietarsaaren majatalon pihalle. Täällä näyttivät paikat kovin autioilta ja hävitetyiltä.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät