Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. lokakuuta 2024


Vai ette te vielä tiedä, että hän varastaa kotoaan niin hirmuisesti. Mutta kävipä kettu kerran käpyyn, oikeen isoon käpyyn, julki Jumalan ja ihmisten", liehkasi ja valehteli Kirsti. "Semmoista se on! hym!" kummaili Kirri. "Vieläkö nyt epäilet?" kysyi Katru tohtunuisena Kirriltä. "En ensinkään.

Nythän Martti on luopunut isästänsä ja äidistänsä, kun hän on pois ajettu kodista. Ja jos hän ainakin tuon Kolkin tyttären saanee, kaikkien keinojesi läpitse, niin silloinhan hän on vaimoonsa sidottu; luulisipa noin selvän asian ymmärtävän", selitti Katru toimessaan.

Voi hiivatti, kuinka minun kävi vihakseni, kun tiesin miten asiat ovat. Teki oikeen mieleni vetää vasten suutansa, ja jos sen tein, olisi kaiketi laannut toviksi aikaa loikumasta!" puhui Katru, innostuneena, kun huomasi puheensa miehessään vaikuttavan. "Mitä se oli, jota Aina lauloi?" kysyi Kirri. "Minäkö heitä ymmärsin, eli muistan.

"Ei kukaan hänelle paremmin sovi, kuin Susso, nisujen leipoja. Hän on nuori leski, kaunis kuin mansikka ja vahva ruumiinsa rakennukselta; hän ei ensi takassa sairasteleisikaan. Päälle päätteeksi on hän rikas, sillä hän tienaa paljon nisujen leipomisella", esitteli Katru yhä. "No, se sopii niinkuin naulattu. Sinä arvasit vaalit hyvin toimittaa; minä en suinkaan olisi tuota huomannut.

Minäkin rupean pelkäämään, että hän vaan peijaa meitä", sanoi ja uhkasi Katru. "Peijaa! Millä?" tuumaili ja kysyi Kirri hajamielisesti. "Sinä olet niin kummallinen ja hajamielinen! No hei sillä, kun ei Martti taidakaan naida Sussoa, vaikka lupasi niin tehdä", sanoi Katru tuimasti. "Eihän Martti juuri luvannutkaan, jos ei lupaamattakaan ollut.

Viimeskin kun kävin siellä, keitti Aina silloinkin kahvia, ja mistä hänelle se vara olisi, jos ei hän varastaisi", sanoi Lillu suurella varmuudella. "Kuulethan nyt omilla korvillasi, ethän enään mahtane epäillä vähääkään", sanoi Katru Kirrille.

En olisi tahtonut Kolkin emännän kunniaa loukata ja silti vähän valehtelinkin. Niin, niin asia on tosi, niinkuin nyt sanoin ja, ja Aina on ne jyvät varastanut, jotka Kolkki kävi kauppamieheltä pois noutamassa", sanoi ja puhui Kirsti tohisten ja hätäillen. "Ymmärrätkö nyt asian oikean laidan?" kysyi Katru Kirriltä, katsoen häntä silmiin voittoriemulla.

"Niin toki, Jumalan kiitos!" sanoi Katru huoaten ja ottaen itsellensä hyvin hurskaan ja arvokkaan näköisen aseman. Sinä iltana ei asiasta puhuttu sen enempää. Martti vaan näytti niin ajatuksiinsa vaipuneelta, ett'ei hän näyttänyt asuvan tätä mailmaa; hänen nykyinen olonsa näytti kalan elämältä.

"Käydään me ottamaan puolista; menkäät he menojansa. Paatuneesen ihmissydämeen ei näy enään pystyvän mikään hyvä", sanoi Kirri. Kaikki talon väki ja käsillä olevat vieraat menivät nyt toiseen huoneesen ruoalle ja Katru toimitti niin mielellään ja iloisena palvelian vitkaa! Juuri kun he pöytään istuivat, sanoi tuo sammalkieli Hannu: "Itä ja äiti kuulkaa!

Sitten rupesivat Pirko ja Katru ratkomaan kainalotilkkuja irti niistä ja ompelemaan niitä jälleen paikallensa, nurinpäin. Kun tuo heidän mielestänsä niin tehokas ja auttava työ oli loppuun saatu tehdyksi, sanoi Katru luottavasti: "Nyt on teko tehty." "Ja se naula vetäsi. Hyvästi!" sanoi Pirko vahvistavaisesti ja lähti pois hyvin tyytyväisenä oivalliseen työhönsä.

Päivän Sana

krokelbyssä

Muut Etsivät