United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kolme viikkoa sen jälkeen olin lukenut Luterin pitkän katkismuksen läpi sisältä. Sieltä painui erittäin mieleeni se lause, jossa sanotaan, että "hyljätkää ne jumalat, joita teidän isänne palvelivat". Rupesin ymmärtämään, että vanhempani palvelivat epäjumalia, kun turvasivat salaisiin voimiin ja taikoihin.
Tietäjä on määränyt hänen syömään katkismuksen lehtiä jauhopuurossa taikka pehmeän limpun kanssa ja hän on jo tietääkseni syönyt yhden äitinsä katkismuksen loppuun, mutta ei ole sekään auttanut. Nyt on taaskin sama tietäjä keksinyt uuden tuuman.
"Eiköhän kumminkin heitetä pois ja ruveta katselemaan miten sen katkismuksen laita on," kehoitti Erkki Tuomasta ja nakkasi kortit kädestään pois. "Pannaanhan tämä peli loppuun." "Kylläkai minä muuten, vaan jos se tuo emännän karnaapeli tulee." "Minkä se meille tekee ... otahan pois ne kortit." "Sinä näitkin ne jo kaikki."
Osaatko jo lukea sisältä? kysäisi poika jonkunlaista ylemmyyttä osoittavin ilmein. Luen yhtä hyvin kuin sinäkin, vastasi pikkutyttö nytkäyttäen pientä kaunista päätään. Oletpa hiukan tuittupäinen! virkkoi poika, epäilyn hymy huulillaan; oletko jo lukenut vähän katkismuksen? Mikä se on? Etkö sinä tiedä, mikä on vähä katkismus? En, vastasi tyttö jyrkästi. Pikku raukka! sanoi poika surkutellen.
Elämä ei ehkä ollutkaan niin ikävätä kuin miltä se eilen illalla tuntui... Pirttiin tultuani panin kummilta saadun paidan ja hameen päälleni. Toinenkin ehyt paita minulla oli. Se oli äidin ompelema. Sen käänsin kauniisti laskoksille ja panin nyyttiin. Ja sen päälle asetin sitte aapisen, katkismuksen ja äidin virsikirjan. Matara tuli katsomaan, mitä minulla oli nyytissä.
Helposti oppi hän nyt aapiskirjan ja vähän katkismuksen. Joskus sai hän lupapäivinä kotonaan lukea kauniita satujakin. Valtteri huomasi nyt, ett'ei Susanna muori ollutkaan häntä huviksensa tukistanut. Kerran löysi hän parvelta vanhan kannettoman kirjan. Siinä kerrottiin Robinpojasta, joka salaa lähti vanhempainsa luota, ja joutui autioon saareen, jossa hän monta vuotta eleli oman onnensa nojassa.
Talvensa viettivät veljekset samoin kuin menneen, lukua harjoitellen; ja olipa viimein vähäkatkismus tarttunut heidän muistoonsa. Mutta eivät pysäyneet vielä Eero, Lauri ja Aapo, vaan jatkoivat lukuansa yhä eteenpäin kohden katkismuksen loppua.
Patriarkat, tuomaritkin tuttuja jo heille on, Tobiat ja Daviditkin, Salomokin verraton. Aapiskirjan, katkismuksen kun he ehti oppia, tuntevat he kaipauksen saada lisää lukea. Raamattu, tuo kirja parhain, josta kaikki ihmehet äiti heille kertoi varhain, oi jos sen ois saanehet! Kirveskalskehella isä leipää suuhun yhdeksään saanut ei, vaan äiti lisää työtä teki yhtenään.
Tulehan alas, niin opetan sinut ompelemaan nuttua!" Elias laskeutui maahan ja oppi kuromaan yhteen nutun eri kappaleet; mutta kun se oli tehty, kiipesi hän jälleen puuhun kirjoinensa. Kuuden vuoden iässä osasi hän koko katkismuksen ulkoa. Pappi ja kaikki naapurit ihmettelivät kylänluvuissa. "Kuulkaas, isä torppari", sanoi pappi, "tuo poika teidän pitäisi toimittaa kouluun."
Mutta viimeisellä silmän räpäyksellä pyörähti pursi toiseen suuntaan ja avoin pelastuksen väylä aukeni eteen. Tapaus oli aivan satunnainen. Eräänä aamuna oli Leena Kölliskön kamaria korjatessaan löytänyt sängyn taakse pudonneen katkismuksen lehden ja laskenut sen pöydälle.