United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tynnyriä ei panna aivan täyteen, vaan jätetään noin puolen korttelin verran vaille, katetaan voipaperilla, pannaan kansi päälle ja lakataan hengenpitäväksi ja viedään tuonne jääkellariin, joka on jäätävän kylmä kesällä ja talvella. Siinä on koko säilytyskeino. Ai, ai.
En minä huoli ... minun pitää mennä kotiin. Etkö syö illallista? Tuleeko illallinenkin? Totta kai, etkö näe kuinka pöytää katetaan? Näenhän minä. Jää pois vain ... tulee hyvä illallinen ... jää nyt! En minä ... minä en ole oikein terve. No, eihän sille sitten mitä osaa ... kuulkaa miehet! Mitä sinä...? No, että sinulle hyvästiä heittämään! Ei, elä puhu heille mitään. Totta kai!
Niin, näetkös, sen ovat isä ja äiti tehneet sinun tähtesi Göthilda... Sinun pitää ilahuttaman itseäsi kerran oikein jouluna. Ja meidän myös, lisäsi Berndt, ja nyt istukaamme. Kiitoksia, äiti ja isä! sanoi Göthilda; kiitoksia, kiitoksia! Onko tämä minun tähteni. Niin, se on sinun joulukuusesi; nyt teidän tulee iloita omin päin, lapseni, siksi kunnes pöytä katetaan.
Olemme haudan partahilla. Tän, Tän pohjukass' on kätkö ystävän. Se katetaan hän ijäks pois on meiltä. Viimeiset pirstat haudan omiks jää. Hän ijäks, ijäks pois on elon teiltä, Ja ehkä muistonsakin häviää. Ei, ystävä! niin ei se käydä saa, Niin ei se käydä voi, sit' epuuttaa Se sama sääntö, mi sun käski kuolla. Sua muistimme, kun kärsit täällä, nyt Sua muistamme, kun taivaissa oot tuolla.