Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Ja muiden kanssa me kyllä toimeen tulemme... Nuo hurjat nuotion äärellä olevat miehet naurahtelivat. He pitivät kasakoita arvossa, ne olivat urhokasta väkeä, mutta aina sitä sentään tultaisiin toimeen 40:n donilaisen toverin kanssa. Olen pitänyt huolta siitäkin, että esteitä on asetettu sinne tänne tielle, niin että ainakin muutamat hevoset tulevat nilkuiksi.
Mutta meidän oli jo aika rientää, sillä pakoaan jatkanut rakuuna oli varmaankin ehtinyt jo venäläisten leiriin, josta epäilemättä heti lähetettäisiin vereksiä rakuunoita tai kasakoita paikalle. Palasimme siis miehissä kuorman luo, Juhon kiskoessa vankia perässään. Talonpoika oli heti ensi rymäkästä selvittyään pötkinyt metsään ja jäänyt sille tielleen.
Ryssä se oli vaarille ollut ensin joukko villiä kasakoita, jotka häntä pyydystävät kuin metsän otusta ja kiinni saatuansa pieksevät ja kiduttavat, ja sitten esivallalle aina yhtä alamaisina, lakkaamatta vaihtuvina sotilas-vartijoina saattavat häntä pitkällä Siperian-matkalla.
Heti miekka kädessä hän riensi kasakoita päin, katsonut ei ystävähän, lausuttuaan näin. Ett' on toinen kiukuissansa, siit' on huoleton; jäikö tuo vai tuli kanssa, hälle yhtä on. Seisahtua hän ei aio, eteenpäin on matka vaan; maistaa hänen miekkaans' sai jo poika aromaan. Parku, pauke kuuluu siellä, kostoon rynnistää Ryssät nuo; mut Stoolin vielä pystyssä on pää.
Tänä aamuna panivat nämä köyhät nypläilijät työnsä pois ja riensivät uteliaina ikkunoihin. Kaupunkiin majoitettu krenatöörikomppania marssi nyt esiin ja kasakoita ratsasti täyttä laukkaa näillä muuten tyhjillä kaduilla. Nuo kunnon naiset tekivät ristinmerkin heidän sanottiin vielä hiljaisuudessa noudattavan tätä katolista tapaa, joka venäläisten esimerkistä nyt muutenkin virkistyi.
Syyskuun 20. päivänä taistelimme Rajovkan luona; siellä otettiin jotensakin lujille minä olin sinä päivänä pahalla tuulella, minun oli täytynyt pettää kasakoita. Menetin myös hevoseni ... tappelin henkeni uhalla ... painiskelin erään riiviön kanssa, joka tarttui minua rintaan kiinni. Se oli onneton päivä, Hultman; Hård kaatui; siinä kahakassa kadotin kuningatar vainajan medaljongin.
Mikko kaiveli piippuaan kessun poroista tyhjäksi ja tahtoi »Rettingin kasakoita nyt aluksi piippuun». Kastorin silmät sirahtivat kurillisesti ja ajatuksissa vilahti: tuo vanha kitupiikki! Mutta hän toi juhlallisesti tupakkalaatikon tiskille: »Tass' onkin nyt vaabenoita», sanoi. »Saamari, kyllä ne ovat äijää!»
Kuulehan, Lauri, entä nuo toverisi tuolla kiviröykkiössä...? Hoh, mitäkö miehiä ovat? Poikanulikoita, jotka varastivat nauriita siihen aikaan, kun me kasakoita nujersimme. Mutta he ovat sukuunsa, ja jollakinhan pitää elää. Entä nuo kaikki valinkauhat ja painimet ja muut semmoiset myönnä, mies, että se on ammattia, johon nimismiehellä ehkä olisi syytä sekaantua.
Ei, vastasi kreivitär hiukan vapisten, minkä veljen tarkka silmä kyllä huomasi, minä tulen puhuttelemaan sinua Eevan, Kustaan lesken ja hänen poikansa puolesta. Kuinka? Urhoollinen kälymme aikoo siis taas lähteä sotaretkelle lappalaisia ja kasakoita vastaan, ja sinä olet hänen kanssansa tehnyt hyökkäys- ja puolustusliiton. Ei, Torsten, pilkkasi ei saa minua pelästymään.
Ja sittemmin olen nähnyt kravaatteja ja panduureja Pannoniasta ja Transsylvaniasta ja kasakoita Puolan rajalta ynnä muita rosvoja, ryöväreitä ja metsäläisiä kaikista maista. Voinpa siis sanoa, että minulla on selvä käsitys teidän vuorelaississeistänne.»
Päivän Sana
Muut Etsivät