Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Hän luki seuraavaa: »Suuresti valitettava tapaus on sattunut eräässä ylhäisimmistä ja jaloimmista aatelisperheistämme. Kreivi Karl Gustaf Lejonborg, hänen majesteettinsa kuninkaan ent. kamariherra ja suuren, Skoonessa olevan Bastholman sukukartanon omistaja, on havaittu aivoiltaan niin sairaaksi, että hänet on täytynyt viedä Danvikin hospitaaliin.
Ketäkö?... On vaikea sanoa niin varmasti, ketä vastasi kreivi; mutta kun huomasin siellä alhaalla olevan aseita, niin... Ettekö muka tiennyt ennakolta, että kellarissa oli aseita? tiedusteli kuulustelija. En, kautta kunniani, en tiennyt ... kuinka sen olisin tiennyt? Etkö sitä tiennyt? virkkoi rakastajatar lempeästi moittivalla äänellä; Karl Gustaf, sanotko, ettet sitä tiennyt?
Kummallinen mies! Neiti Kauppila. Lemmentuskia, mitäs muuta. Vuorela. Nyt ne tulevat. Smirnaa, hyvä herrasväki! Kolmas kohtaus. Edelliset. Neiti Kortman. Stobenius. Stobenius Musta pitkä nuttu, kaulahuivi vinossa. Papereita kädessä. Ikä noin 60 v. Saan esitellä itseni: Karl Johan Stobenius, professori ja jäsen kouluhallituksessa. Toivon että nimeni on tunnettu. Minulla on kunnia! Neiti Kortman
Hylkiö, minä mojautan murskaksi kirotun kallosi! huusi isäntä. Karl Gustaf! rukoili Anna, käsiään väännellen; älä lisää onnettomuutesi määrää! Velho! Minä annan polttaa sinut elävältä! selitti rakastaja.
Silloin astui Karl Engelbert, joka esiintyi joukon johtajana, ikkunan alle, mistä leveähartiainen Felix Merckel nojasi ulos, tervehti häntä puolisotilaallisesti ja sanoi: »Luvalla sanoen, herra luutnantti, emme ole tulleet juhlimaan emmekä muuten huvittelemaan olemme hautajaisväkeä.»
Hän, Karl Vikberg, oli erityisesti Helsingissä ollessaan muistuttanut minua käymään luonansa Upsalassa... Hitto soi, minäpä koetan ottaa selkoa siitä miehestä. Jos kello kolmeen asti hänet löydän, jään tänne vielä pariksi tunniksi, syön päivällistä hänen seurassaan ja matkustan Tukholmaan vasta kello 5.
Parempi on pitkä ikä kuin pitkät liinat; minä tarkoitan, että Karl Fredrik välittää enemmän tyttönsä punaisista poskista kuin hänen valkoisista liinoistaan. Jo riittää tämän päivän osaksi. Mutta kuinka minä voin tulijaispöydän kattaa, jos ei rälli ole siihen mennessä valmis? Ole huoletta, lapseni.
Karl Gustaf, sanot... Voi, kuinka suloiselta kuuluu, kun puhut niin!... Mutta ... mutta miksi sinä väistät minua? Miksi käännät pois taivaalliset kasvosi? Ole ritarillinen, ystäväni!...
Hän oli tuolle miehelle niin uskollinen, että toinen sellaisessa tapauksessa olisi jo kadottanut järkensä. Kas pahusta! Olet kai kuullut puhuttavan kreivi Karl Gustaf Lejonborgista? Siitäkö skoonelaisesta kamariherrasta ja rikkaasta tilanomistajasta?... Kukapa ei olisi kuullut aikamme suurimmasta onnenonkijasta!
Ymmärsinhän minä heidän äidinkieltään, olin jo monasti ollut heidän synnyinmaassaan ja osasin panna arvoa siihen, että heidän kodissaan oli niin paljon aito tanskalaista. Meillä oli yllin kyllin keskustelunaiheita, mutta ennenkaikkea me kuitenkin puhuimme Karl Gjellerupista, sillä sekä vaimo että tytär olivat häneen äärettömän kiintyneet.
Päivän Sana
Muut Etsivät