United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !


Samana päivänä oli mahtava ajatus välähnyt hänen aivoissaan, ja hän huusi korkealla äänellä seuraavat sanat: Kreivi Karl Gustaf Lejonborg, kamariherra ja Bastholman sukukartanon omistaja, tähän saakka sinä olet palvellut kuningasta ja maata hovissa, mutta sinulla ei vielä ole töyhtöjä kolmikulmahatussasi... Helposti sinä voitat itsellesi töyhdöt, sillä sinun ei tarvitse muuta kuin lausua sana, ja sinä olet hovimarsalkka... Mutta sinusta ei pidä tulla hovimarsalkkaa... Sinun suuri sukutilasi Skoonessa tarvitsee armollisen herransa läsnäoloa, ja Malmöhusin lääni, missä tila on, tarvitsee puolestaan maaherraa, jossa yhtyvät syntyperä ja kelvokkuus... Miksi et hanki itsellesi tuota lääniä?... Etkö voi palvella kuningasta ja maata yhtä hyvin Skoonessa kuin Tukholmassa?... Lääni on kaunis, virkapuku ei ole ruma, töyhdöt kuuluvat hattuun, tuloja ei saata halveksia, komentajan rintatähti seuraa kaupanpäälliseksi, yksinkertainen pohjantähti ei enää riitä peittämään sinun laajentunutta rintaasi... Lejonborg!

Tämä perintönä suvusta sukuun käypä luulo on vaikuttanut paljon, että aivan viimeisiin aikoihin asti on Norrlanni ollut valtion lapsipuoli, jolla ei ole suuria lahjoja ja saa siis olla jylhyydessänsä, sentähden viljeltiin mieluummin juoksuhietaa Skoonessa, kuin rikottiin viljelystä odottavaa maata Norrlannissa, jossa kesä, lyhyt, mutta kukoistava, kiihoittaa pikaisia viljantuloja vuosituhansia uinailleesta maasta.

Ja hänestä näytti herra Guiscard tekevän sangen pahoin siinä, että niin usein puhui niistä 300:sta rautakanuunasta, jotka hänen majesteettinsa äskettäin lähetti tsaari Pietarille lahjaksi turkkilaisia vastaan käytettäviksi; ikäänkuin voitaisiin nämä kanuunat kääntää hänen majesteettiansa vastaan; mutta sitä hänen majesteettinsa ei tahtonut uskoa, ennenkuin hän Skoonessa sai kuulla asian oikean laidan.

Ensin hän selitti, että hän aikoi lähettää ne Skoonessa olevalle maatilalleen. Bastholmaanko. Niin, Bastholmaan. Miksi ne piti lähettää juuri Bastholmaan? Metsästystä varten, sillä Skoonessa oli puute metsästyskivääreistä, vastasi Anna; niin muistelen kreivin sanoneen. Samoin kertoi kreivi minullekin, ehätti Bruno, aivan samoin.

Pääkaupunkiinsa hän ei kuitenkaan koskaan elävänä palannut, vaan majaili yhä edelleenkin Skoonessa, jossa hänen kerrottiin puuhaavan uutta sotaretkeä. Siellä, Lundin kaupungissa, sain minä sitten kunnian kahteen erään olla hänen puheillaan. Mutta kerronpa asiat järjestyksessään. Kuten sanottu, saavuin Tukholmaan marraskuun lopulla 1716.

Hän luki seuraavaa: »Suuresti valitettava tapaus on sattunut eräässä ylhäisimmistä ja jaloimmista aatelisperheistämme. Kreivi Karl Gustaf Lejonborg, hänen majesteettinsa kuninkaan ent. kamariherra ja suuren, Skoonessa olevan Bastholman sukukartanon omistaja, on havaittu aivoiltaan niin sairaaksi, että hänet on täytynyt viedä Danvikin hospitaaliin.

Jos olisitte viime keväänä nähnyt nuoren majesteetin Ystadin luona Skoonessa! Siellä oli ripustettu eläviä hanhia hirsipuihin, ja talonpoikaisvaimoja ja tyttöjä koottiin suuret joukot ratsastamaan täyttä laukkaa ja vetämään kaulat poikki hanhilta; ja jokaisesta hanhenpäästä saivat he tukaatin. Mitä siitä sanotte, kreiviseni?

Koko Skoonessa tuskin on 12,000 miestä. Ne 12,000 lähtekööt sotaan! Lapset asettavat kiväärin ukkojen olkapäille ja laukaisevat.